Valtion Metso-ohjelman kautta yksityiset metsänomistajat voivat hakea korvausta metsiensä suojeluun. Rahojen niukkuuden vuoksi vain osa suojeluun tarjottavista alueista voidaan suojella, eikä ohjelman uudistushanke lupaa suurta parannusta asiaan.

-  Yksinkertaisesti ei ole rahaa ja resursseja suojella isoja hehtaarimääriä vuosittain, ja maanomistajien jonot ely-keskuksissa kasvavat. Suojeluun siis tarjotaan paljon enemmän kuin mitä voidaan ja ehditään suojella, sanoo Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliiton (MTK) ympäristöasiantuntija Heli Siitari.

Siitarin mukaan ohjelma on tullut maanomistajille tutuksi ja he suhtautuvat siihen myönteisesti.

-  Ymmärtäisin, että tilanne on aika samanlainen kaikissa ely-keskuksissa, sanoo johtava metsäasiantuntija Mai Suominen WWF:stä.

Pohjois-Suomi ei ole kuulunut ohjelmaan.

KESKEINEN Metso-ohjelman tavoite ei ole myöskään toteutunut. Metson piti ”osaltaan pysäyttää metsäisten luontotyyppien ja metsälajien taantuminen sekä vakiinnuttaa luonnon monimuotoisuuden suotuisa kehitys vuoteen 2025 mennessä”.

-  Metson vaikutus monimuotoisuuden suotuisaan kehitykseen on positiivinen, mutta ohjelman rahoitus ja resurssit eivät riitä pysäyttämään metsäisten luontotyyppien ja -lajien taantumista, todettiin Metso-ohjelman vaikutuksia vuosina 2008-2025 arvioineen työryhmän raportissa.

Raportin mukaan uskottavuuden ja ohjelman toimivuuden vuoksi valtion sitoutumisen Metson tavoitteeseen pitäisi näkyä riittävässä, asetettujen tavoitteiden mukaisessa budjetoinnissa.

Ohjelma on saavuttanut sille asetetut hehtaarimääräiset tavoitteet suojelupinta-alan lisäämisestä. Tavoite oli päättyvällä kaudella yhteensä 96  000 hehtaaria.

Ohjelma on osa Euroopan unionin ennallistamisasetuksen kansallista toimeenpanoa. Ennallistamisasetuksen tavoitteena on parantaa luonnon tilaa laajasti eri ympäristöissä sekä suojelualueilla että niiden ulkopuolella. Kansallisen ennallistamissuunnitelman valmistelu on käynnissä.

KESÄKUUSSA valmistui seurantatyöryhmän valmistelumuistio Metso-ohjelman tulevalle kaudelle. Näyttää siltä, että tulevankin kauden rahoitus on toiveiden varassa.

Siinä ehdotetaan suojeltavaksi 50  000 hehtaaria yksityisessä omistuksessa olevaa metsää vuosina 2026-2030. Ohjelmaa toteutettaisiin jatkossa koko Suomessa, mutta ohjelman painopiste olisi eteläisessä Suomessa.

Ehdotuksen mukaan yksityismailla olevien luonnontilaisten ja vanhojen metsien kriteerien mukaisten kohteiden suojelu painottuisi Pohjois-Suomeen ja kattaisi tästä 10  000 hehtaaria. Lisäksi suojeltaisiin 40  000 hehtaaria aiemmin tehdyn hallituksen periaatepäätöksen mukaisesti. Aiempi päätös liittyy siihen, että luonnon monimuotoisuutta niin ikään edistävään Helmi-ohjelmaan kirjattiin alustava suojelutavoite 40  000 hehtaarista vuonna 2021.

Pohjois-Suomen suojelutoimien arvioidaan maksavan 50 miljoonan euroa ja muiden alueiden 300 miljoonaa euroa.

MAANOMISTAJAN korvaukset suojelun aiheuttamista taloudellisista menetyksistä maksetaan ympäristöhallinnon määrärahoista.

-  Meidän nykyisessä budjetissamme ja valtiontalouden kehyksissä oleva määräraha ei riitä ohjelman toteutukseen. Se on fakta. Se vaatii joustoa joko ajallisesti tai sitten se vaatii lisää rahaa, sanoo ympäristöministeriöstä ympäristöneuvos Esa Pynnönen.

Hänen mukaansa valtiontalouden tiukka tilanne asettaa haasteita myös Metso-ohjelman tulevien vuosien rahoitukselle. Rahoituspäätökset riippuvat myös kulloisestakin hallituksesta.

-  Esimerkiksi tämä hallitus on ollut niukempi luonnonsuojelurahoituksessa kuin edellinen hallitus.

Ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala (kok.) sanoo esittäneensä ensi vuodelle 12 miljoonan euron lisärahoitusta Metso-ohjelmalle.

-  Totta kai tulevat vuodet vaatisivat lisärahoitusta, ja on varmasti tiukkaa, sillä tiedetään, mikä valtiontalouden tilanne on tällä hetkellä.

SEURANTATYÖRYHMÄN uusi esitys ei ollut yksimielinen, vaan mukana työssä olleet ympäristöjärjestöt jättivät siitä eriävän mielipiteen. Suomen luonnonsuojeluliiton, Greenpeacen ja WWF:n mielestä hehtaarimääräinen suojelutavoite ei ole lähimainkaan riittävä suhteessa Suomen kansainvälisiin sitoumuksiin ja hallitusohjelman tavoitteisiin luontokadon pysäyttämisestä.

-  Yksityismaille ehdotettu 50  000 hehtaaria pitäisi olla moninkertainen, WWF:n Suominen sanoo.

Hänen mukaansa tiedeperusteisesti on arvioitu, että Suomessa tulisi suojella tiukasti 10 prosenttia metsistä kaikkialla. Hän viittaa Suomen Luontopaneelin arvioon, jonka mukaan lisäsuojelun tarve olisi noin 1,5 miljoonaa hehtaaria metsämailla ja kitumailla yhteensä.

MTK SANOO haluavansa olla realistinen siinä, mihin valtion rahat todellisuudessa riittävät.

-  Jo nyt puhutaan isommista vuosihehtaarimääristä kuin ikinä aiemmin on Metsossa pystytty tekemään, ja rahatilanne on entistä tiukempi, Heli Siitari sanoo.

Myöskään ympäristöministeriön Pynnösen mukaan pelkkä hehtaaritavoitteen kirjaaminen ei riitä, vaan tarvitaan tieto myös rahoituksesta.

Ministeri Multalan mukaan 50  000 hehtaarin tavoite Metso-ohjelmassa on kunnianhimoinen. Hänestä tarvitaan muitakin keinoja metsien suojeluun. Etenkin sellaisia, joihin ei tarvittaisi valtion rahoitusta.

-  On tärkeää huomata, että meillä on myös paljon kuntia, jotka omistavat laajojakin metsä-alueita.

Multalan mukaan kuntien metsien suojelulla voisi olla isokin merkitys pinta-alatavoitteita täytettäessä.

-  Kunnilla on käsitykseni mukaan jonkin verran maita, jotka ovat vähintäänkin pois metsätalouskäytöstä ja saattavat olla arvokkaitakin, mutta eivät ole vielä suojeltuja.

WWF PETTYI muun muassa siihen, ettei rahoituksesta käyty seurantatyöryhmässä järjestön mielestä kunnollisia keskusteluja.

-  Lähtöolettamus oli, että leikkaustaloudessa eletään. Se on meistä kestämätön lähtökohta, koska täytyisi löytää uusia tapoja rahoittaa luonnonsuojelua. Luonnolle haittaa aiheuttaville toimijoille pitää tulla maksuja ja yritysmaailma pitää saada eri tavoin mukaan luonnonsuojeluun, Suominen sanoo.

Pynnönen ministeriöstä kertoo, että yksityiset toimijat rajattiin Metso-ohjelmasta syystä pois.

-  Kyse on ohjelmatyöstä, joka ei ole lainsäädäntöä. Vain lainsäädännöllä voidaan velvoittaa muita kuin valtion toimijoita. Yksityistä rahoitusta kehitetään koko ajan ympäristöministeriössä, mutta se ei liity Metsoon.

Multalan mukaan tulevaisuudessa yksityistä rahoitusta on tarpeen saada mukaan metsien ja muiden luontotyyppien suojeluun. Hän mainitsee esimerkiksi luonnonarvomarkkinat, joita kehitetään parhaillaan.

Ajatuksena luonnonarvomarkkinoissa on luoda taloudellinen kannustin luonnonsuojelulle ja ennallistamiselle. Esimerkiksi puhtaalle ilmalle, vesivaroille ja luonnon monimuotoisuudelle annetaan taloudellinen arvo, jonka markkinat voivat tunnistaa ja hinnoitella.

Metso-ohjelmasta ja sen toimenpiteistä päättää hallitus. Esitys uudesta Metso-ohjelmasta on tarkoitus lähettää lausunnoille alkusyksyllä.

Teksti: STT / Saila Kiuttu