Yle kertoo verkkosivuillaan, että sen rahoitus oli viime vuonna 576 miljoonaa euroa, verojen jälkeen 523 miljoonaa euroa.

Säästöt toteutetaan niin, että Ylen indeksi jäädytetään vuosiksi 2025-2027 ja Ylen alennettu 10 prosentin arvonlisäverokanta (alv) nostetaan 14 prosenttiin vuoden 2026 alusta alkaen.

Kokonaisleikkauksesta indeksijäädytyksen osuus on 47 miljoonaa euroa ja arvonlisäverokannan muutoksen 19 miljoonaa euroa.

-  Sen takia tämä 19 miljoonaa (euroa) ei tule toteutumaan sellaisenaan, koska me olemme myös päättäneet nostaa näitä ostoja.

Työryhmä linjasi, että Ylen tulisi lisätä kotimaisten tuotantojen ostoja riippumattomilta tuottajilta ja tuotantopalveluiden sekä muiden kotimaisten esitys- ja käyttökorvausten hankintoja.

MIETINTÖ on kompromissi, jota on hierottu pitkään ja osin kivuliaasti. Nyt myös Yle-kompromissin kesällä kaataneet vihreiden ja vasemmistoliiton eduskuntaryhmät hyväksyivät mietinnön Yleisradion rahoituksesta.

STT:lle kerrottiin jo keskiviikkona, että mietinnön Ylen rahoitusta koskeviin osiin ei ole tehty muutoksia heinäkuun jälkeen.

Isoimmat hallituspuolueet perussuomalaiset ja kokoomus ovat vaihtoehtobudjeteissaan ehdottaneet vielä mittavampia leikkauksia.

Kokoomus ehdotti vuoden 2023 vaihtoehtobudjetissaan yhteensä yli 120 miljoonan euron säästöjä Ylelle. Perussuomalaiset olisi vaihtoehtobudjettinsa mukaan leikannut Ylen määrärahoista peräti neljäsosan eli runsaat 140 miljoonaa euroa.

Työryhmän jäsen Joakim Vigelius (ps.) sanoi tiedotustilaisuudessa, että perussuomalaiset on ollut jo hallitusneuvotteluissa valmis hylkäämään ajatuksen parlamentaarisuudesta, eli siitä että Ylen säästöistä päätetään kaikkien eduskuntapuolueiden kesken yksimielisesti.

-  Se ei ole osa normaalia demokratiaa, että edes näin toimitaan. Lähtökohtana on se, että jos ihmiset äänestävät maahan enemmistöhallituksen, niin sillä pitää olla mahdollisuuksia myös edistää sitä politiikkaa, mitä heidän äänestäjänsä ovat halunneet, latasi Vigelius.

Mietinnössä linjataan, että työryhmä pitää tärkeänä, että jatkossakin Yleä koskeva päätöksenteko tapahtuu vakiintuneen tavan mukaisesti parlamentaarisesti.

Vasemmistoliittoa parlamentaarisessa työryhmässä loppuvaiheessa edustaneen Aino-Kaisa Pekosen mielestä työryhmän toiminnassa murtui käsitys parlamentaarisesta päätöksenteosta. Päädyttiin ota tai jätä -tilanteeseen.

-  Jos yhdellä ryhmällä ja yhdellä puolueella ei ole halua tai tarvetta löytää parlamentaarista sopua, niin neuvottelutilanne ei minun mielestäni ole aito eikä vastaa sitä käsitystä parlamentaarisuudesta, mikä minulla on ollut vuosien ajan tässä talossa, kun olemme erilaisista asioista parlamentaarisesti neuvoteltu ja pyritty löytämään sellainen lopputulos, joka olisi kaikille hyvä, sanoi Pekonen selvästi sydämistyneenä.

YLE-TYÖRYHMÄ esittää, että Ylen on avattava toimintaansa ja talouttaan mahdollisimman laajasti. Yle-lakiin lisättäisiin uusi pykälä, jonka perusteella Ylen tulisi jatkossa aktiivisesti julkaista tietoa omasta toiminnastaan ja taloudestaan.

Marttinen sanoi tiedotustilaisuudessa, että tämä tarkoittaa esimerkiksi henkilöstökustannusten ja yksikkökohtaisten kustannusten avaamista nykyistä laajemmin.

Emmi Tilvis, Sanna Nikula / STT

Uutista täydennetty kauttaaltaan klo 18.59.