6.8.2021 10:06 ・ Päivitetty: 6.8.2021 13:53
Yleissitovuus pelissä – Riku Aalto ihmettelee työnantajien ristiriitaista viestintää
Ensi viikko näyttää suuntaa, miltä pohjalta Teknologiateollisuus lähtee syksyn työmarkkinaneuvotteluihin.
Ensi tiistaina vahvistetaan keväällä perustetun Teknologiateollisuuden työnantajat ry:n säännöt. Se vastaa Teknologiateollisuuden valtakunnallisista sopimuksista. Ensi viikosta alkaen alan yritykset voivat liittyä tähän yhdistykseen tai jatkaa Teknologiateollisuus ry:ssä, joka keskittyy yrityskohtaisiin neuvotteluihin.
Tällä viikolla Teknologiateollisuuden varatoimitusjohtaja Minna Helle kertoi ”näppituntumana”, että merkittävä osa Teknologiateollisuuden jäsenyrityksistä olisi liittymässä uuteen työnantajayhdistykseen. Vaihtoehtona on jatkaa Teknologiateollisuus ry:ssä.
Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aallolla on sama näkemys siitä, että suuri osa työnantajayrityksistä olisi liittymässä valtakunnallisista työehtosopimuksia neuvottelevaan Teknologiateollisuuden työnantajiin. Näkemys perustuu luottamusmiehille tehtyyn kyselyyn. Aalto kertoo monella työpaikalla käydyn keskustelua henkilöstöryhmien kanssa tulevista ratkaisuista.
Alkukesästä Aalto pohti Demokraatti.fi:n haastattelussa, tuleeko uudesta yhdistyksestä bulvaani vai onko sillä oikea itsenäinen mandaatti, kun samat yritykset ovat sekä Teknologiateollisuus ry:n jäseniä ja osin uuden yhdistyksen jäseniä.
TÄRKEÄNÄ KYSYMYKSENÄ Aalto pitää sitä, pystyykö uusi yhdistys tekemään yleissitovan työehtosopimuksen. Tämä todennäköisesti selviää vasta myöhemmin syksyllä, sillä Teknologiateollisuus on neuvonut jäsenyrityksiään ensin katsomaan minkälainen valtakunnallinen sopimus syntyy ja päättämään vasta sen jälkeen kumpaan yhdistykseen liittyy. Käytännössä valtakunnalliseen sopimukseen tarvitaan mukaan noin 25 teknologia-alan suurinta yritystä. Silloin se kattaisi 50 prosenttia alalla työskentelevistä ja olisi tuolloin yleissitova.
Olennaista Aallon mukaan on, että Teknologiateollisuuden työnantajien kanssa tehtävä sopimuksesta tulee valtakunnallisesti sitova. Silloin siitä tulee alalle sitova normi, joka määrittää myös yrityskohtaisia sopimuksia, vaikka se ei olisikaan yleissitova.
Teollisuusliitto on linjannut, että yrityskohtaisten sopimusten neuvottelu aloitetaan vasta kun valtakunnallinen sopimus on syntynyt. Aalto arvioi, että tämä tapahtuu aikaisintaan marraskuussa.
Aalto ihmettelee työnantajien ristiriitaista viestintää. Teknologiateollisuus on vaatinut eriytettyä palkkaratkaisua, koska alan yritykset elävät hyvin erilaisissa tilanteissa. Samaan aikaan Teknologiateollisuus kuitenkin ajaa myös Suomen mallia, vientivetoista valtakunnallista palkkaratkaisua, joka määrittäisi palkankorotustason työnantajien määrittämälle tasolle.
– Mielenkiintoista oli myös Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtajan Jyri Häkämiehen ulostulo, kun hän esitti veroratkaisujen ja palkankorotusten sitomista toisiinsa. Aika erikoinen esitys, Aalto toteaa.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.