Nonna Roma -yhdistyksen Viale Palmiro Togliatti -toimipaikkaa pyörittävä Margherita Venditti tarkistaa tulijoiden nimet listasta ja ohjaa heidät ruokapakkausten luo. Muun muassa spagettia, riisiä, tonnikalaa, kahvia ja hilloa sisältäviä pakkauksia on tänään varattu 200 ihmiselle.

Kuukausittaisen ruokakassinsa hakenut Felicia Mari pyyhkii kyyneliään.

-  Käyn täällä, sillä mieheni menehtyi kolme kuukautta sitten ja joudun elämään 300 euron eläkkeellä. Siitä pitää maksaa vuokra, laskut ja lääkkeet, joita tarvitsen sydänvaivoihini. Olen 80-prosenttisesti invalidi, kuka minut ottaisi töihin?

ITALIAN köyhyyskurimuksen juuret juontavat vuoden 2008 talouskriisiin. Inflaation ja etenkin sähkön, maakaasun ja ruoan kallistumisen pelätään kuitenkin pahentavan tilannetta tänä talvena entisestään.

EU-komission tuoreen selvityksen mukaan 22 prosentilla italialaisista on jo ollut vaikeuksia maksaa sähkö- ja kaasulaskuja. Suomalaisista vaikeuksia on ollut alle kymmenellä prosentilla. 31 prosenttia italialaisista on lisäksi hyvin huolissaan kyvystään selvitä seuraavan kuuden kuukauden laskuista, kun suomalaisista todella huolissaan oli vain kolmisen prosenttia. Joka toinen italialainen on joutunut kajoamaan säästöihinsä yleisestä hintojen noususta selvitäkseen.

Nonna Roma -yhdistys perustettiin vuonna 2017. Kun se aluksi auttoi 150:tä perhettä, koronasulun aikana ruokapakkauksia jaettiin jopa 700 viikossa. Syyskuusta lähtien hakijoiden määrä on jälleen lähtenyt kasvuun, Margherita Venditti kertoo.

-  Nyt ruoka-avun hakijoissa on paljon ensikertalaisia. Monilla oli säästöjä, joiden avulla he selvisivät koronasulusta. Nyt heillä ei ole enää mitään, Venditti sanoo.

Ruokapakkausten jakamisen jälkeen Nonna Roman vapaaehtoiset haastattelevat avuntarvitsijoita. Tänään huomiota kiinnitetään erityisesti kaasu- ja sähkölaskujen kallistumiseen.

-  Pyydämme ihmisiä tuomaan viimeisimmän laskunsa ja vertailun vuoksi viime vuoden laskun. Jo viime vuonna meillä kävi ihmisiä, jotka eivät laittaneet lämmitystä päälle ollenkaan. En tiedä, miten he selviävät tästä talvesta, Venditti sanoo.

MONET leipäjonossa käyvät ovat eläkeläisiä. Äitinsä kanssa ruokakassin hakenut ukrainalainen Oleksandr Lesiviksi esittäytyvä mies kertoo, ettei yksin vuokralla asuvan Galina Lesivin eläke riitä elämiseen.

-  Itse työskentelen rakennusmiehenä, mutta palkka on pieni ja aina myöhässä. Kaikki kallistuu, mutta palkka pysyy samana, Oleksandr Lesiv kertoo.

Ruoka-apuun joutuvat turvautumaan myös monet työssä käyvät ja nuoret. Yksi heistä on Francesco Di Santis.

-  Asun yhdessä äitini kanssa. Hän menetti väliaikaisesti kansalaispalkkansa, ja itse olen tällä hetkellä työtön. Kun töitä on, sopimukset kestävät kolme kuukautta kerrallaan, Di Santis kertoo.

Kansalaispalkka on vuonna 2019 lanseerattu työttömyystuki. Ilman sitä Italiassa olisi maan tilastokeskuksen mukaan miljoona köyhää nykyistä enemmän.

-  Aiemmin parikymppisillä oli jo oma koti ja perhe. Nykyisin kaikki on vaikeampaa, Di Santis sanoo.

KÖYHYYDESSÄ elävien suuri määrä Italiassa johtuu sekä korkeasta nuorisotyöttömyydestä että alhaisista kansaneläkkeistä, joita pimeästi tehtävä työ pienentää entisestään, sanoo Caritas-hyväntekeväisyysjärjestön tutkimusosaston vastaava Walter Nanni.

Koronapandemia sen sijaan on lisännyt köyhyyttä Italiassa odotettua vähemmän, Nanni kertoo. Syynä ovat samaan aikaan lanseeratut sosiaalituet, kuten kansalaispalkaksi nimetty työttömyystuki.

Tuen takana oli protestiliikkeenä aloittanut Viiden tähden liike, joka sai vuoden 2018 parlamenttivaaleissa äänivyöryn. Kansalaispalkkaan ovat oikeutettuja kaikki tietyn tulo- ja omaisuusrajan alittavat ihmiset, ja tukea saa tällä hetkellä noin 3,5 miljoonaa ihmistä.

Kansalaispalkka nousi Italiassa syyskuussa järjestettyjen ennenaikaisten parlamenttivaalien keskiöön. Väliaikaiseksi työttömyysturvaksi tarkoitettu tuki ei ole onnistunut työllisyyden lisäämisessä, ja vaalit voittanut Italian veljet -puolue halusi vaalikampanjan aikana korvata sen yrityksille suunnattavilla tuilla.

Järjestelmässä on parantamisen varaa, Nanni myöntää. Selvitysten perusteella vain joka neljäs äärimmäisessä köyhyydessä elävä saa kansalaispalkkaa.

-  Yksi ongelma on se, että tuen saajan pitää olla asunut Italiassa vähintään kymmenen vuotta. Se karsii pois ison osan maahanmuuttajista, Nanni sanoo.

ITALIASSA korostuu erityisesti ylisukupolvinen köyhyys, sillä kuusi kymmenestä köyhästä on ”perinyt” taloudellisen tilansa. Köyhyydestä irti pääseminen vaatii jopa viisi sukupolvea, kun se Suomessa onnistuu OECD:n mukaan kolmessa.

-  Noin neljäkymmentä prosenttia Caritakselta apua hakevista on vuosittain uusia hakijoita. On kuitenkin perheitä, jotka ovat saaneet apua kolmessa polvessa, Nanni kertoo.

Sosiaalinen liikkuvuus on Nannin mukaan Italiassa pientä erityisesti työmarkkinoiden ongelmien vuoksi.

-  Työpaikan löytäminen on vaikeaa, ja varsinkin naiset tekevät paljon työtä osa-aikaisesti tai ilman työsopimusta. Lisäksi nuorille on tarjolla heikosti kansainvälisiä vaihtomahdollisuuksia, hän luettelee.

Nannin mukaan Italiassa apua saa kyllä akuutteihin tilanteisiin, mutta pitkän tähtäimen tukimuodot puuttuvat.

-  On huolestuttavaa, ettei köyhyydessä elävien määrää saada laskuun.

Jenni Meronen/STT