Tämä tarkoittaa, että huoltajat ovat tiedostaneet hyvin oppilaan läsnäolovelvollisuuden ja arvostavat lapsen koulunkäyntiä, sanoo Opetusalan ammattijärjestö OAJ:n koulutuspolitiikan johtaja Nina Lahtinen.

-  Toki on yksittäisiä poikkeustapauksia, että nuori esimerkiksi urheilee huipputasolla tai harrastaa jotain muuta lajia, jossa tulee kilpailujen tai esiintymisten takia jonkin verran poissaoloja, joihin perhe ei voi vaikuttaa, Lahtinen toteaa.

Lahtisen mukaan ylimääräisiä lomia ei tulisi missään tapauksessa kertyä ainakaan paljon, sillä se antaa lapselle väärää viestiä siitä, että koulussa oleminen ei olisi tärkeää. Ylimääräiset lomat vievät oppilaan pois myös kouluyhteisöstään ja voivat vaikuttaa kaverisuhteisiin.

-  Lisäksi tällaiset lomat viestivät myös muille oppilaille sitä, että ollaan eriarvoisessa asemassa: toiset voivat tehdä ulkomaanmatkoja ja toisilla ei ole niihin varaa. Kun lomat tehdään koulun loma-aikoina, kunkin erilaiset lomailumahdollisuudet eivät tule yhtä selkeästi näkyville.

Opetushallituksen opetusneuvos Riia Palmqvist näkee hieman kyseenalaisina myös harrastuksiin liittyvät poissaolot.

-  Tässä on melkoinen ristiriita, kun tietysti halutaan, että lapset ja nuoret liikkuvat enemmän ja siihen myös kannustetaan, mutta jos se tapahtuu kouluaikana, herää kysymys, voidaanko tällä tavalla arvottaa, kumpi on arvokkaampaa, kilpaurheilu vai koulutyö, Palmqvist pohtii.

HUOLTAJAN pitäisi OAJ:n Lahtisen mielestä huolehtia, ettei lapsi jää ylimääräisen loman aikana jälkeen muista koulukavereistaan. Oppilaan tulisi siis selvittää, mitä koulussa on tehty ja tehdä samat tehtävät.

-  Huoltajan pitää ymmärtää, että ylimääräisen loman ei tule koskaan aiheuttaa opettajalle tai koululle lisävelvoitteita.

Jos oppilas kuitenkin jää lomansa aikana muista jälkeen, hänellä on oikeus saada tukiopetusta. Lahtinen ei osaa sanoa, kuinka paljon tällaisia tilanteita on. Toisaalta jos oppilas saa tukiopetusta vasta selvästi ylimääräisen lomansa jälkeen, on vaikea enää osoittaa suoraa syy-seuraussuhdetta lomailun ja oppimisvaikeuksien välillä.

PERUSKOULULAISTEN ylimääräiset lomat voivat kestää yksittäisistä päivistä jopa muutamaan viikkoon ja niitä pitää aina erikseen anoa, kertoo Helsingin kaupungin vs. perusopetusjohtaja Taina Tervonen.

Jos loma venyy yli kuukauden mittaiseksi, huoltajan tulee anoa oppivelvollisuuden keskeytystä. Oppivelvollisuuden keskeytyksen aikana oppilaan tulee osallistua opetukseen lomakohteessa, tai vaihtoehtoisesti huoltaja voi huolehtia opetuksesta.

-  Ylimääräisten lomien taustalla on tyypillisimmin lapsen tai nuoren harrastus tai perheen lomamatka. Osa huoltajista ei saa töistä lomaa koulun loma-aikana ja osa suosii edullisempia ajankohtia.

Joskus ylimääräistä lomaa tarvitaan siksi, että esimerkiksi toinen huoltaja asuu kaukana, jolloin huoltajan luona käymiseen ei välttämättä riitä pelkkä viikonloppu.

HELSINGISSÄ myönnetään yleensä vanhempien anomat lomat. Jos koulu on huolestunut lapsen tai nuoren koulupärjäämisestä, huoltajan kanssa käydään aiheesta keskustelu: mikä nykytilanne on ja mitä ylimääräinen poissaolo voisi tarkoittaa lapsen koulunkäynnin näkökulmasta, Taina Tervonen kertoo.

-  Samantyyppinen keskustelu saatetaan käydä myös silloin, jos ylimääräisiä lomia anotaan poikkeuksellisen paljon, Tervonen toteaa.

Opetushallituksen Riia Palmqvist huomauttaa, että oppimishaasteet eivät saa koskaan olla lomapyynnön epäämisen syy, sillä se asettaisi oppilaat eriarvoiseen asemaan.

-  Ehkä se voisi kuitenkin olla peruste jättää myöntämättä useita ylimääräisiä lomia samalle oppilaalle, mutta tähänhän ei ole mitään yksiselitteistä sääntöä, pitääkö myöntää ja kuinka pitkäksi ajaksi. Toisaalta, jos lupaa ei myönnettäisi, huoltaja voisi päättää, että lähdetään silti. Tämä on aika monisyinen juttu.

Teksti: STT / Janita Virtanen