Uudistuksella on hänen mukaansa päästy siihen, mikä oli tavoitteenakin. Nyt pisteytys pyrkii ohjaamaan vahvasti siihen, että lukiossa kannattaa opiskella sitä, mikä itseä kiinnostaa.

-  Pisteytys ei nyt ohjaa tuijottamaan pistetaulukkoa, kun tekee lukiovalintoja, vaan se ohjaa miettimään, mistä on kiinnostunut.

Juurus kertoo, että uudistusta tehtäessä tärkeän kulman ovat muodostaneet lukiolaisten paineet ja nuorten jaksaminen.

JULKISUUDESSA keskustelu on pyörinyt etenkin sen ympärillä, että nykyisin pitkä matematiikka antaa korkeat pisteet kaikilla aloilla. Uusi pisteytys puolestaan pyrkii Juuruksen mukaan entistä paremmin tunnistamaan, millä aloilla pitkä matematiikka on merkityksellinen ja millä aloilla taas lyhyt matematiikka yhtä lailla riittää taustatiedoksi yliopistoon opiskelemaan pyrittäessä.

Uudistuksen muutoksiin kuuluu myös se, että reaaliaineiden pisteytystä on tasattu.

-  Nyt vielä voimassa olevassa pisteytyksessä reaaliaineet ovat ikään kuin “sitä arvokkaampia” mitä enemmän niissä on lukiossa kursseja. Tästä ajattelutavasta on nyt luovuttu ja ajattelutapa on enemmänkin se, että ylipäätään reaaliaineet antavat geneerisiä (yleispäteviä) valmiuksia aineesta riippumatta, Juurus kertoo.

Äidinkielen painoarvoa on uudistuksessa nostettu jonkun verran.

-  Tällä halutaan viestiä sitä, että äidinkielen opiskelemiseen lukiossa kannattaa panostaa.

Muutoksia on tulossa myös lyhyiden vieraiden kielten kohdalla. Niiden pisteytys on nostettu samalle tasolle reaaliaineiden kanssa.

-  Meille tulleiden viestien mukaan nykyinen pisteytys ohjaa siihen, että lyhyitä kieliä ei kannata opiskella, kun niistä saa niin huonosti pisteitä, Juurus sanoo.

Pisteytysuudistuksella lyhyistä kielistä on hänen mukaansa haluttu tehdä todellinen vaihtoehto myös niille, joita kielet kiinnostavat.