Hovioikeus kertoi ratkaisustaan torstaina aamupäivällä. Myös Tapio on lähettänyt asiasta oman tiedotteensa medialle. Hovi kumosi Tapion käräjillä saaman tuomion vaatimuksineen yksimielisellä päätöksellä.

Helsingin käräjäoikeus tuomitsi Tapion aiemmin kolmen kuukauden ehdolliseen tietosuojarikoksesta. Oikeuden mukaan Vastaamon potilastietokantaan oli tallennettu asiakkaiden henkilötietoja ja käyntimerkintöjä selkokielisinä ilman riittävää salausta. Tiedot olivat myös sellaisessa muodossa, että ne olivat yhdistettävissä toisiinsa, oikeus sanoi.

Käräjäoikeus katsoi, että Tapio syyllistyi tietosuojarikokseen, koska hän ei ollut toteuttanut Vastaamossa yleisen tietosuoja-asetuksen vaatimusta käsiteltävien henkilötietojen pseudonymisoinnista ja salauksesta.

Tapio kertoo toimittaneensa valtakunnansyyttäjälle kantelun, jossa vaaditaan tutkintaa aluesyyttäjä Pasi Vainion menettelyn lainmukaisuudesta.

- Tapion mukaan syyttäjä langetti asiassa jo syksyllä 2022 median kautta varjotuomion, joka on aiheuttanut peruuttamatonta oikeudellista ja ammatillista vahinkoa, Tapion tiedotteessa sanotaan.

TERAPIAKESKUS Vastaamon tietojärjestelmä murrettiin ja potilastietokanta kopioitiin marraskuussa 2018. Myöhemmin yhtiötä ja sen asiakkaita kiristettiin ja asiakkaiden erittäin arkaluonteisia tietoja levitettiin verkossa.

Tapiota vastaan nostetussa tietosuojarikossyytteessä lähdettiin siitä, että Vastaamoon tehtiin kaksi tietomurtoa, yksi vuonna 2018 ja toinen maaliskuussa 2019. Syyttäjän mukaan Vastaamossa ei huomattu vuoden 2018 murtoa.

Tapion syytteessä oli kyse maaliskuun 2019 tietomurrosta ja sen jälkeisestä ajasta.

Syyttäjän mukaan ulkopuolinen toimija murtautui 15. maaliskuuta 2019 Vastaamon potilastietokantaan, sotki tietokannan ja jätti potilastietokantapalvelimelle kiristysviestin.

Syyttäjän mukaan Tapio olisi tiennyt tietomurrosta heti sen tapahduttua ja laiminlyönyt silti järjestelmän kalliin korjaamisen.

Tapio puolustautui sillä, etteivät it-työntekijät kertoneet hänelle tietomurrosta ja että koko asia paljastui hänelle vasta syksyllä 2020.

Silloin Vastaamo kertoi julkisuuteen joutuneensa kiristyksen kohteeksi, ja selvitys ja poliisitutkinta tapahtumista aloitettiin.

ITSE TEOSTA, tietomurrosta ja kiristyksestä tuomittiin käräjäoikeudessa kuuden vuoden ja kolmen kuukauden vankeuteen Aleksanteri Kivimäki, 28.

Juttu on myös hänen osaltaan hovioikeudessa, joka pyrkii antamaan ratkaisunsa ensi helmikuun loppuun mennessä.

Kivimäki vaatii hovioikeudessa kaikkien syytteiden hylkäämistä. Syyttäjät vaativat Kivimäen rangaistuksen korottamista seitsemään vuoteen, mikä on maksimirangaistus rikoksista, joista häntä syytetään.

Kivimäki sai käräjätuomion törkeästä tietomurrosta, törkeän kiristyksen yrityksestä, yli 9 200 törkeästä yksityiselämää loukkaavasta tiedon levittämisestä, lähes 21 000 törkeän kiristyksen yrityksestä ja 20 törkeästä kiristyksestä.

Käräjäoikeus katsoi tuomiossaan, että Kivimäki tunkeutui oikeudettomasti Vastaamon tietojärjestelmään ja latasi sieltä potilastietokannan käyttöönsä. Sitten hän oikeuden mukaan julkaisi internetissä yhteensä noin 33 000 Vastaamon potilastietokannassa olleen henkilön tiedot kolmessa erässä.

Lisäksi Virossa asuvaa miestä vastaan on nostettu syyte avunannosta törkeän kiristyksen yritykseen, jonka kohteena oli Vastaamo. Asia käsitellään aikanaan Länsi-Uudenmaan käräjäoikeudessa.