Pääministeri Antti Rinteen (sd.) hallitus on ohjelmassaan sitoutunut hiilinielujen vahvistamiseen ja siihen, että Suomi on hiilineutraali vuonna 2035. Metsäyhtiöiden uudet investoinnit voivat kasvattaa metsähakkuita ja siten vaikeuttaa hallituksen ilmastotavoitteiden saavuttamista.

Mikkosen mukaan hiilinielujen kasvattamiseksi ei juuri ole nopeasti vaikuttavia, korvaavia toimia.

– Vaikka istutettaisiin uutta metsää, siinä menee aikansa ennen kuin se rupeaa olemaan hiilivarasto. Kyllä tässä voi tulla vastaan se, minkä verran voidaan puuta käyttää. Ja siinä voivat tulla vastaan myös sitoumukset, joita olemme tehneet EU:lle, Mikkonen sanoi toimittajille Helsingissä tiistaina.

Kesäkuun alussa Mikkosen kommenteista nousi pieni kohu, kun hän sanoi MTV:n Huomenta Suomessa, ettei pidä todennäköisenä kaikkien kaavailtujen sellutehtaiden toteutumista.
Tiistaina ympäristöministeri arvioi aiempia kommenttejaan sanomalla, ettei pidä niitä kovin radikaalina kannanottona.

– En pidä sitä radikaalina lausuntona, jos totean sen tässäkin, että aivan kuten kaikki muutkin tahot sanovat Metsäteollisuudesta alkaen, niin kaikki nämä suunnitteilla olevat hankkeet eivät varmastikaan pysty toteutumaan, Mikkonen sanoi tiistaina.

Suomen pääseminen hiilineutraaliksi vuonna 2035 on Mikkosen mukaan todella kunnianhimoinen tavoite. Hänen mukaansa on tärkeää, että tällä hallituskaudella päästään polulle, joka vie tavoitteeseen.

– Voi olla, että sitten kun tiedämme asioista lisää, niin se myöhempinä vuosina tarkoittaa vielä tavoitteiden kiristämistä.

Hiilineutraalius tarkoittaa, että hiilidioksidipäästöjä tuotetaan vain sen verran kuin metsät ja muut hiilinielut pystyvät sitomaan.

EU-maat eivät viime viikolla päässeet yksimielisyyteen tavoitteesta pyrkiä hiilineutraaliuteen vuoteen 2050 mennessä. STT:n tietojen mukaan Puola, Tshekki ja Unkari vastustivat EU-huippukokouksessa kirjausta.

Heinäkuussa alkavalla EU-puheenjohtajuuskaudella Suomen on Mikkosen mukaan tehtävä työtä sen eteen, että EU-maat saadaan sitoutumaan näihin tavoitteisiin. Hän sanoo olevansa luottavainen siihen, että asiassa voidaan päästä eteenpäin.

– Siellä on tapahtunut sillä tavalla liikkumista, että maat, jotka olivat kriittisiä tämän suhteen, olisivat olleet valmiita kirjaamaan ne tavoitteet, Mikkonen sanoi.

Uudessa hallitusohjelmassa osoitetaan merkittävästi lisää rahaa luonnonsuojeluun. Kun mukaan lasketaan myös niin sanotut kertaluonteiset investoinnit, on luonnonsuojelun potti kasvamassa vuosittain 100 miljoonalla eurolla tällä hallituskaudella. Pysyväksi tarkoitettu määrärahojen korotus on 46 miljoonaa euroa vuodessa.

Mikkosen mukaan lisärahoilla voidaan muun muassa hankkia uusia luonnonsuojelualueita. Hallitusohjelmaan on kirjattu kansallispuistoverkoston laajentaminen, mutta Mikkonen sanoi, ettei mahdollisten uusien kansallispuistojen määrästä tai sijainnista ole vielä tietoa.

Nykyisin Suomessa on 40 kansallispuistoa.

STT–IIRO-MATTI NIEMINEN