Työmarkkinat
16.1.2020 08:55 ・ Päivitetty: 16.1.2020 08:55
Yrittäjät älähtävät ay-jäsenmaksujen perinnästä: ”Historiallinen jäänne, josta on päästävä eroon”
Suomen Yrittäjien kyselyn mukaan 73 prosenttia yrittäjistä ei pidä työnantajan tehtävä ole periä ay-liikkeen jäsenmaksuja.
Yrittäjien keskusjärjestön gallupiin vastasi 1007 pk-yritysten edustajaa joulukuussa. Kyselystä selviää, että mitä suurempi yritys, sitä vähemmän halua jäsenmaksujen perintään on.
– Ay-maksujen perintä on historiallinen jäänne, josta on päästävä eroon. Sitä saattoi ymmärtää tilipussien aikakaudella, mutta nykyisin jokainen halukas voi maksaa vaivatta kännykällään maksunsa, jos haluaa, Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen sanoo tiedotteessa.
Pentikäisen mielestä ay-liike haluaa pitää kiinni jäsenmaksuperinnästä, koska se pelkää siitä luopumisen kiihdyttävän jäsenmäärän laskua.
– Ymmärrän työnantajien ärtymyksen. Ensin yritys kerää rahaa liitoille, ja kohta liitto ilmoittaa, että mennään lakkoon, ja lakkovahdit ovat portilla. Ei ole ihme, että moni pitää ay-jäsenmaksujen perintää epäreiluna, hän sanoo.
Suomen Yrittäjien mukaan työnantajayrityksistä noin neljännes perii ay-jäsenmaksuja. Jäsenmaksuperinnästä ammattiliittojen kanssa sopineisiin työnantajaliittoihin kuuluvien yritysten tulee periä liittojen jäsenmaksut. Jäsenmaksuja ei tarvitse periä, mikäli yritys ei kuulu työnantajaliittoon.
”Suomessa tukilakkoilu on karannut lapasesta.”
Yrittäjägallupissa kysyttiin myös tukilakkoja ja poliittisia lakkoja koskevan sääntelyn kiristämisestä. Sääntelyn kiristämistä kannatti 71 prosenttia yrittäjistä. Teolisuusyrittäjät sekä alle kymmenen henkilöä työllistävät yrittäjät vaativat sitä eniten.
– Lakko-oikeus kuuluu demokratiaan, mutta Suomessa tukilakkoilu on karannut lapasesta, mikä nähtiin postilakon yhteydessä. Tukilakot pitää sovittaa ongelman kokoon. Yrittäjien mielestä tukilakko pitää kieltää, jos sen vaikutus on suhteeton, Pentikäinen sanoo.
Pentikäisen mukaan arvion voisi tehdä työtuomioistuin ennen tukilakon alkamisesta.
Pentikäisen mielestä poliittisten lakkojen suhteen tulisi siirtyä ”eurooppalaiseen käytäntöön, jossa poliittinen protestointi kuuluu vapaa-ajalle”.
– Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa on katsottu sallituiksi korkeintaan parin tunnin protestilakot. Suomessa sääntelyä pitäisi muuttaa vastaavasti, hän sanoo.
Yrittäjägallupin toteutti Kantar TNS Oy Suomen Yrittäjien toimeksiannosta. Tiedot kerättiin joulukuun 2019 kahden ensimmäisen viikon aikana.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.