Kun ryhmäpuheenvuorot oli pidetty oppositio höykkyytti hallitusta etenkin siitä, että veronkevennykset ja muut toimet suosivat suurituloisia eivätkä pieni- ja keskituloisia.

Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen koki, että SDP:n ryhmäpuheessa oli henki, jonka mukaan hyvät päätökset ovat SDP:n ansiota ja huonot hallituksen vika. Tällaista henkeä oli Kaikkosen mukaan muidenkin puolueiden puheissa.

SDP:n ryhmäpuheenvuoron pitänyt ryhmäpuheenjohtaja Antti Lindtman katsoi Kaikkosen olevan oikeassa siinä, että asiat, joissa hallitus on tehnyt linjamuutoksen, ovat olleet nimenomaan niitä, joita oppositiosta on pitkään vaadittu.

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne palasi pääministeri Juha Sipilän (kesk.) vuoden takaiseen Yle-esiintymiseen. Rinne sanoi Sipilän pitäneen puheen, jossa tämä oli vedonnut siihen, että työttömät, eläkeläiset ja muut ymmärtäisivät leikkauksia.

– Miksi ette tuossa tv-lähetyksessä silloin sanonut, että metsänomistajat saavat metsälahjavähennyksen, ja että apteekkarivähennys tulee ja miljoonaperijät saavat verovähennyksen. Juksasitteko tuossa keskustelussa?, Rinne kysyi.

Hallitus iski omalta osaltaan takaisin. Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Sampo Terho syytti SDP:tä suuryritysten etujen ajamisesta ja työpaikkojen menetyksestä omalla hallituskaudellaan. Nyt työpaikkoja on Terhon mukaan alettu saada takaisin.

Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) totesi, että jos hallitus saavuttaa julkisen talouden kestävän tilan, se on paras tae sille, että heikoimmassa asemassa olevia pystytään auttamaan.

Pääministeri Juha Sipilän mukaan hallituksen täysi huomio on työllisyysasteen nostamisessa ja tavoitteena on tasapainoinen budjetti vuoteen 2021 mennessä. Sipilän mielestä hallituksen päättämät miljardin euron veronkevennykset ovat pääasiassa kohdistuneet pieni- ja keskituloisiin ja eläkeläisiin. Hän totesi myös työllisyysasteen nousseen ja pk-yritysten aseman parantuneen.

SDP:llä oli Sipilän mielestä viime hallituskaudella vain kaksi keinoa hillitä velkaantumista, verojen nosto ja kunnilta leikkaaminen.

Kansanedustaja Pia Viitanen muistutti tämän jälkeen kokoomusta velkakellon tikittämisestä ja siitä, että silti hallituksella on varaa hyväosaisten verohelpotuksiin.

– Valtaosalla eläkkeensaajista ostovoima laskee ensi vuonna. Tämä on tosiasia. Ei tullut Robin Hoodia, tuli se Nottinghamin sheriffi, Viitanen sanoi ja viittasi Antti Lindtmanin ryhmäpuheeseen, jossa Lindtman vertasi Juha Sipilää Nottinghamin sheriffiin.

Kokoomuksen Ben Zyskowicz sanoi demarien vastustavan jokaista säästöä, jonka hallitus on tehnyt, ja kantavan tämän jälkeen huolta velkaantumisesta. Hän lisäsi velkaantumisen olevan vähenemässä edellisvuoteen verrattuna.

– Kylmä fakta on, että esimerkiksi tässä budjetissa otetaan enemmän velkaa kun otettiin esimerkiksi valtiovarainministeri Rinteen budjetilla, Antti Lindtman vastasi.

Antti Rinne totesi, että esimerkiksi lastenhoitaja ja autonkuljettaja saavat veroalea 25 euroa ja muun muassa sähköasentaja ja palomies 37 euroa kun sen sijaan yli 10 000 euroa tienaava johtaja saa yli 100 euroa. Hallituksen veropolitiikka suosii Rinteen mukaan rikkaita ja esimerkiksi takuueläkkeen ostovoima laskee 2 %. Rinne hämmästeli, miten hallitus voi kääntää veroratkaisut niin, että ne suosisivat pieni- ja keskituloisia.

Petteri Orpo viittasi maksujen siirtymiseen kiky-sopimuksessa työnantajilta työntekijöille, ja että osa maksuista on verovähennyskelpoisia. Orvon mukaan työmarkkinajärjestöjen sopimus suosi enemmän suurituloisia ja hallitus on korjannut asiaa pieni- ja keskituloisten eduksi.

Orpo kysyi, kannattaako Rinne kiky-sopimusta.

Rinne vastasi hallituksen painostaneen työmarkkinaosapuolia ratkaisuun uhkaamalla pakkolaeilla. Lopputulos oli kiky-sopimus, jota SDP on tukenut, koska vaihtoehto oli huonompi. Rinne muistutti Orpolle, ettei kiky-sopimus pitänyt sisällään veroratkaisuja.

– Teette ratkaisun, jossa kokki saa 20 e kuussa ja suurituloinen johtaja 105 euroa, Rinne jatkoi.

Muista oppositiopuolueista vasemmistoliitto ja vihreät kritisoivat muun muassa sitä, että hallitus on lisäämässä tukia energiaintensiiviselle teollisuudelle. Puolueet eivät löytäneet järkisyytä tuelle, koska esimerkiksi sähkön hinta on jo niin alhaalla. Petteri Orpo kuitenkin ilmoitti pelkäävänsä teollisuuden ja sen työpaikkojen valumista muualle, jollei tukea anneta.

Ruotsalaisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Stefan Wallin kantoi huolta hallituksen koulutusleikkauksista ja muistutti, että Ruotsi satsaa voimakkaasti tutkimukseen.

– Suomessa viikate sen kuin vaan heiluu opetussektorilla. Onko hallitus sitä mieltä, että Suomen kansa on jo täysin oppinut?, Wallin sanoi.

Vihreiden Outi-Alanko Kahiluoto syytti hallitusta toimeentulotuesta riippuvaisten määrän lisäämisestä. Kun asumistuesta ja pienimmistä tuloista leikataan, toimeentulotukiasiakkaiden määrä kasvaa.

RKP:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson kysyi, miksi hallitus on jakamassa Suomen 12 a-maakuntaan ja kuuteen b-maakuntaan. Tällä hän viittasi siihen, että vain 12 maakunnassa olisi täyden palvelun sairaalat.

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah katsoi halituksen lisäävän inhimillisyysvajetta kohdistamalla leikkaukset lapsiperheisiin, eläkeläisiin, sairastaviin ja pienituloisiin. Hän sanoi edellisen hallituksen nostaneen perusturvaa, vaikka hallitusta haukuttiin huonoimmaksi ikinä.

Petteri Orpon mukaan työllisyys on paras tapa torjua köyhyttä ja syrjäytymistä. Hänen mukaansa lisäarvoa tuottavat työpaikat voivat syntyä lähestulkoon vain pk-yrityksiin. Samaan aikaan pitää huolehtia että olemassa oleva teollisuus ja työpaikat pysyvät Suomessa.

Orvon mukaan kiky-sopimus tukee kilpailukykyä ja ”parantaa palkanmuodostuksen aikaisempina vuosina tehtyjä virheitä”.

– Vaikutukset (kiky-sopimuksen) alkavat näkyä kunnolla valitettavasti vasta vuosina 2018 ja 2019.

– Kiky-sopimus tulee voimaan ensi vuoden alusta. Se on merkittävin toimi ensi vuoden budjetissa. Halitus tekee omat toimensa siihen liittyen. Palkkatuen määrää lisätään nyt ottamalla työttömyysturvan perusosa ja yritämme myös saada ansiosidonnaisen käyttämisen mahdolliseksi palkkatukena ja starttirahana, Juha Sipilä sanoi.

Hallituksen yrittäjävähennys nousi jälleen voimakkaan keskustelun kohteeksi. Juha Sipilän mukaan se kohdistuu henkilöyhtiöihin, joissa on esimerkiksi fysioterapeutteja, suutareita ja käsityöammateissa olevia ammattilaisia. Sipilä tosin totesi, että on joukossa apteekkareitakin. SDP on nimennyt yrittäjävähennyksen apteekkarivähennykseksi, ja nytkin Antti Lindtman ilmoitti, että fysioterapeutit jäävät nuolemaan näppejään.

– Olemme samaa mieltä Orpon kanssa siitä, että pieni- ja keskisuuriin yrityksiin pitää kohdistaa tukia, mutta yrittäjävähennys ei lisää työllisyyttä ja investointeja. Suurin osa tuen määrästä, 70 miljoonaa valuu kaikkein korkeimpiin tuloluokkiin. Onko tämä oikeudenmukaista?, kansanedustaja Timo Harakka (sd.) sanoi.

– Miten apteekkareille annettu lahjoitus helpottaa Suomen työttömyyttä. Vaihtoehtomme on, että arvonlisäveron alarajaa nostetaan 10 000:sta 30 000 euroon, hän jatkoi.

Budjetista tunnettiin myös suurta kiitollisuutta. Perussuomalaisten kansanedustaja Kaj Turunen ilmoitti sen olevan hänen poliittisen historian aikoina tehdyistä budjeteista paras.

Budjetti- ja budjettiin liittyvistä laista keskusteleminen jatkuu eduskunnassa koko viikon.