Eduskunta käsittelee tänään lähetekeskustelussa yhteistoimintalain uudistuksia, joita PAM vastusta.

– Vuoden alusta voimaan tullut paikallisen sopimisen lainsäädäntö ja tänään eduskunnan käsiteltäväksi tullut hallituksen esitys YT-lain rajauksista ovat kuin eri lainsäätäjältä tulleet. Paikallisen sopimisen laajennuksilla sanottiin haettavan nykyistä enemmän vuoropuhelua työpaikoille, PAM toteaa tiedotteessa.

– Yt-lain soveltamisalan supistuksella, neuvotteluaikojen lyhennyksillä ja vuoropuhelun määräysten löysennyksillä saadaan kuitenkin aikaan se, että vuoropuhelua käydään nykyistä vähemmän.

– Kaikkiaan ilman näitä työelämäoikeuksia jäisi lähes 200000 työntekijää enemmän kuin nyt. Luku vastaa kokoluokaltaan niiden järjestäytymättömien yritysten työntekijöiden määrää, joihin paikallista sopimista nyt laajennetaan.

Hallitus esittää myös 20-49 työntekijän yrityksille kevenettyä vuoropuhelua. PAM huomauttaa tämän tarkoittavan, että vuoropuhelujen käytännöt jäävät viime kädessä työnantajan päätettäviksi.

– Vuoropuhelulla on kuitenkin keskeinen rooli luottamuksen lisäämisessä työpaikalla, sillä vuoropuhelun kautta henkilöstön edustaja saa tietoa yrityksen tilanteesta.

HALLITUS aikoo myös lyhentää yt-lain mukaisia neuvotteluaikoja. Lyhin neuvotteluaika työntekijöiden vähentämiseen tähtäävissä muutosneuvotteluissa olisi seitsemän päivää. PAMin arvion mukaan tässä ajassa on käytännössä mahdotonta täyttää neuvotteluvelvoitteita kunnollisesti.

– Työntekijöiden aito mahdollisuus esittää ehdotuksia ja vaihtoehtoisia ratkaisuja muutosneuvotteluissa käsiteltäväksi heikkenee tai estyy.

Ammattiliitto muistuttaa, että neuvotteluaikojen lyhentäminen tarkoittaa samalla työntekijöiden taloudellisen aseman merkittävää heikentymistä.

– Muutoksen pääasiallisena vaikutuksena onkin työnantajien välttämättömien palkkakustannusten vähentyminen erityisesti irtisanomistilanteissa. Kyseessä on käytännössä tulonsiirto työttömiksi jääviltä työntekijöiltä yrityksille.