Ukraina hyväksyttiin kymmenen maan JEFin kumppanimaaksi ryhmän edellisessä huippukokouksessa Oslossa viime vuonna. Zelenskyin mukaan se on jo edistänyt käytännön yhteistyötä, mutta hänen mukaansa Ukraina haluaisi tuoda kokemuksensa ja kyvykkyytensä puolustamisesta vielä tehokkaammin myös Euroopan avuksi.

Zelenskyi muun muassa kiitteli monien eurooppalaisten maiden kanssa solmittuja sopimuksia droonien yhteistuotannosta. Hänen mukaansa Euroopalla pitää olla itsenäinen kyky tuottaa kaikenlaisia ilmatorjuntajärjestelmiä niin ohjuksia kuin droonejakin vastaan.

- Emme voi jäädä muiden kumppaneiden teollisuuksien varaan. Meidän pitää voida luottaa omaan teollisuuteemme tällä Euroopassa. Pyydän, edetään tässä työssä ja nopeutetaan sitä, Zelenskyi sanoi.

- Venäjän tankkereiden ja varjolaivaston ei pidä tuntea oloaan turvalliseksi Euroopan vesillä, Zelenskyi linjasi.

Zeleskyin piti alun perin puhua JEF-kokoukselle suorassa etäyhteydessä, mutta huippukokousta isännöivän presidentti Alexander Stubbin mukaan Zelenskyin matka-aikataulut estivät tämän.

JEF-RYHMÄN puheenjohtajamaan Britannian pääministeri Keir Starmer sanoi kokouksen avauksessa, ettei Venäjä ole voittamassa Ukrainan sotaa. Starmerin mukaan painetta Venäjän presidentti Vladimir Putinia vastaan on jatkettava.

- Ukraina pitää pintansa rintamalla ja aiheuttaa tappioita. Venäjä ei ole voittamassa sotaa eikä tule sitä voittamaan, Starmer sanoi.

Starmer sanoi myös, että Venäjän sotaa rahoittavan varjolaivaston perään on mentävä entistä kovemmin. Iranin sota ja energiamarkkinoiden myllerrys ovat tehneet tästä entistä tärkeämpää, koska se on hyödyttänyt Kremlin sotakassaa.

- Putin hieroo tyytyväisenä käsiään Persianlahden sodalle ja öljyn hinnan nousulle. Varjolaivaston perään on mentävä entistä kovemmin keinoin. Nämä vanhat ja huonokuntoiset alukset rahoittavat Venäjän sotaa ja muodostavat ympäristölle uhan.

Kuvassa vasemmalta Norjan pääministeri Jonas Gahr Störe, Britannian pääministeri Keir Starmer, presidentti Alexander Stubb ja Ruotsin pääministeri Ulf Kristersson JEF-kokouksessa Helsingissä. (Lehtikuva / Emmi Korhonen)

BRITANNIA kertoi juuri ennen Helsingin kokousta, että se sallii jatkossa maan asevoimien ja viranomaisten nousta aluevesillään seilaaviin aluksiin, jotka ovat Britannian pakotelistalla.

JEF on kymmenen valtion puolustusyhteistyöjärjestely, johon kuuluvat kaikki Pohjoismaat, Baltian maat, Britannia ja Hollanti.

Huippukokouksen avannut presidentti Stubb kuvaili koalitioilla olevan nykymaailmassa kenties enemmän merkitystä kuin pitkään aikaan.

- Uskon että me (JEF) olemme ehkä yksi ketterimmistä, joustavimmista ja nopeimmista koalitioista, Stubb kuvaili.

Stubbin mukaan JEF-ryhmällä on strategista merkitystä ja siinä yhdistyvät jäsenmaiden edut ja arvot.

VARSINAISEN kokouksen alla toimittajille puhuneet jäsenmaiden edustajat korostivat JEF-yhteistyön tärkeyttä Itämeren turvallisuustilanteen ollessa vaikea.

- Itämeri ei ole koskaan ollut suurempien haasteiden edessä, mutta toisaalta se ei ole koskaan ollut paremmin suojattu, sanoi Ruotsin pääministeri Ulf Kristersson.

Norjan pääministeri Jonas Gahr Störe korosti, että JEF-yhteistyö ei ole vaihtoehto Natolle, vaan tapa syventää Pohjoismaiden yhteistyötä Naton sisällä.

JEF-kokous alkoi Helsingissä juuri, kun Ukraina oli toteuttanut laajan drooni-iskujen sarjan Venäjän öljy- ja kaasusatamiin Suomenlahdella lähellä Baltian maita ja Suomea. Ukrainalaisia drooneja päätyi myös Baltian maihin, mutta tälle löytyi Baltian johtajilta ymmärrystä, eikä Ukrainaa moitittu. Zelenskyi ei maininnut omassa puheenvuorossaan drooni-iskuja lainkaan.

JEF-jäsenmaiden johtajien lisäksi Helsingin kokoukseen osallistuu myös Kanadan pääministeri Mark Carney. Kanadan on kerrottu harkitsevan mahdollista liittymistä JEFin jäseneksi.

Huippukokouksen aluksi JEF-johtajat tutustuivat Rajavartiolaitoksen ulkovartiolaiva Turvaan. Torstai päättyy illalliseen Mannerheim-museossa.

Lassi Lapintie, Niilo Simojoki / STT