Hallitus aikoo muun muassa nostaa opintolainan valtiontakausta 200 eurolla kuukaudessa. Se aikoo myös jäädyttää opintorahan indeksikorotukset koko hallituskauden ajaksi.

Täysistunnon alla tuntia aiemmin SDP, vasemmistoliitto ja vihreät ilmoittivat tekevänsä välikysymyksen hallituksen leikkauksista, jotka oppositiopuolueiden mukaan ovat viemässä pohjan nuorten ja erityisesti opiskelijoiden tulevaisuudelta.

Debattipuheenvuoroissa korostui selvästi hallitus-oppositio-asetelma. Sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Tuula Haatainen (sd.) ihmetteli, ettei minkään muun ryhmän kuin opiskelijoiden odoteta ottavan lainaa selvitäkseen välttämättömistä elinkustannuksista.

Hallitusohjelmaan on kirjattu päätoimisen opiskelun etusijaisuus, jotta opiskelija valmistuisi tavoiteajassa. Haataisen ja myös asiantuntijoiden mielestä tässä käy päinvastoin.

Sivistysvaliokunnan varapuheenjohtaja Ari Koponen (ps.) puolestaan puolusti säästöjä, jotta “meillä olisi tarjota ilmainen koulutus myös jatkossa”.

– Tässä taloudellisessa tilanteessa ei ole mahdollista sysätä kaikille miljardeja. Jokaisen on pystyttävä joustamaan omien mahdollisuuksien mukaan, eikä kaikki voi tulla tarjottuna pöytään kuin manulle illallinen.

KOKOOMUKSEN kansanedustaja Ben Zyskowicz todisteli, että “toisin kuin väitetään, opiskelijat eivät ole köyhiä”.

– Totta kai köyhien perheiden nuoret voivat olla köyhiä, mutta opiskelijat ovat keskimäärin paremmin toimeentulevista perheistä kuin muut veronmaksajat, jotka heidän etuutensa maksavat. Tämä valitettavasti johtuu koulutuksen periytymisestä.

Zyskowicz muistutteli, kuinka Suomessa voi maksutta opiskella vaikka tohtoriksi, ja sen lisäksi saa valtiolta rahaa ja saa tukea asumiseen.

– Kun tätä kerrotaan muissa maissa, he melkein pyörtyvät kateudesta, hän kuvaili.

Ikätoveri SDP:stä, Aki Lindén, kommentoi Zyskowiczin puheenvuoroa muistellen 1970-lukua.

– Kun me opiskelimme, opinnot kieltämättä olivat lainapainotteisia, mutta silloin korkeakouluopiskelu etenkin oli varma tie parempiin tuloihin.

OPISKELIJAT taistelivat jo 1970-luvulla opintotuen puolesta ja Suomeen saatiin asteittain opintorahajärjestelmä.

– Näen erittäin kielteisenä sen, että opintotuen indeksikorotus jäädytetään. Se merkitsee käytännössä sitä, että opintorahan reaaliarvo alenee kymmenellä prosentilla. Ja sen päälle tulevat vielä asumistuen leikkaukset. Tässä on kyse yleisestä oikeudenmukaisuudesta.

Hän viittasi lisäksi Sixten Korkmanin kirjoitukseen: “Myös suurituloisia koskeva kipupaketti olisi yhteiskunnallisesti reilumpi ratkaisu kuin koko sopeutustaakan kaataminen vähävaraisten hartioille.”

Zyskowiczin mukaan “toden totta nyt tehdään pieniä muutoksia opiskelijoiden etuihin”. Hän otti esille asumistuen, jossa haetaan säästöjä myös opiskelijoilta. Opiskelijat siirrettiin vuonna 2017 yleisen asumistuen piiriin ja Zyskowiczin opiskelijoiden asumisen tukeminen vahvistui.

– Opiskelijat etsiytyivät opiskelijasoluista keskustan yksiöihin. Sielläkö heidän pitäisi aina jatkossakin olla vai kelpaisikohan jo opiskelija-asunto vähän kauempana keskustasta?

VIHREIDEN puheenjohtaja Sofia Virta muistutti, kuinka “tässä on kuultu hallituspuolueen edustajan näkemyksiä siitä, että opiskelijoilta on ok leikata, kun heillä on irtokynsiä, tekoripsiä, partavettä ja paremmat vaatteet kuin kansanedustajilla”.

– Fakta on, että moni opiskelija elää jo köyhyysrajan alapuolella. Jos hallitus heikentää opiskelijoiden toimeentuloa, se tarkoittaa, että niillä nuorilla, joilla on varakkaat vanhemmat, on paremmat mahdollisuudet opiskella. Vetoan hallitukseen: perukaa nuoriin ja opiskelijoihin kohdistuvat leikkaukset.

Kansanedustaja Veronika Honkasalo (vas.) huomautti, että Danske Bank on ilmaissut huolensa nuorten yksityisen velkataakan kasvattamisesta.

– Jollette usko meitä, niin uskokaa sitten pankkimaailmaa, joka viestii, että lainapainotteisuus lisää nuorten eriarvoisuutta.

Yhteinen tavoite Suomessa on, että vähintään puolet suorittaisi korkeakoulututkinnon. Kansanedustaja Eeva-Johanna Eloranta (sd.) ihmetteli, miten se onnistuu, kun samaan aikaan hallitus aikoo heikentää opiskelun edellytyksiä.

– Moni ei uskalla ottaa lainaa, vaan rahoittaa opintonsa yhä suuremmalla määrällä työntekoa. Tämä hidastaa opiskelua. Onko järkevää, että joko opiskelijoiden lainakuorma nousee tai sitten valmistuminen lykkääntyy työssä käynnin takia yhä kauemmas, hän kysyi.

HALLITUS käy nuorten kimppuun, kansanedustaja Pia Viitanen (sd.) totesi suoraan. Hän muistutti, kuinka kokoomus puheenjohtajansa Petteri Orpon suulla lupasi, että opiskelijoita ei leikata ja että esimerkiksi indeksijäädytykset eivät koske opiskelijoita. Toisin kävi.

Samasta asiasta huomautti myös kansanedustaja Pinja Perholehto (sd.). Hän laski, että leikkauksilla ja heikennyksillä opiskelijoilta lähtee sata euroa kuussa.

– Samaan aikaan esimerkiksi ministereiden tuloluokalle annetaan solidaarisuusveroa höllentämällä sama satanen.

Hän myös kyseenalaisti sen, että opintolainan takausta nostetaan.

– Riippuu siitä, mitä sillä tavoitellaan. Opiskelijoiden etua se ei aja. Hallituksen perustelujenkin mukaan tässä on oikeastaan kyse pakkopullasta, sillä jos takausta ei nosteta, jatkossa opintotuki ja asumistuki enää riitä kattamaan opiskelijoiden minimikulutusta.

Ei voi olla hämmästelemättä sitä, että velkaantumisesta huolissaan oleva hallitus tarjoaa velkaantumista ratkaisuksi opiskelijoille, kansanedustaja Jani Kokko (sd.) heitti.

– Toivoisin hallitukselta vielä harkintaa ja kädenojennusta nykyisille opiskelijoille, että se rajaisi opintolainapainotteisuutta ja keskitettyisi opintotuen parantamiseen.

Korjattu 9.11. kello 9.23, jutussa oli merkitty virheellisesti Pia Viitanen perussuomalaiseksi kansanedustajaksi, vaikka hän on SDP:n kansanedustaja.