Lakiluonnos, jossa on perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurun (sd.) (kuvassa) mukaan 1 201 sivua, lähetettiin maanantaina lausuntokierrokselle. Se kestää kolmisen kuukautta.

Sen jälkeen hallituksen on tarkoitus ottaa lausunnot huomioon ja antaa lakiesitys eduskunnalle joulukuussa.

Tuhdista sivumäärästä huolimatta lakiluonnos on riisuttu versio edellisten kausien yrityksistä, koska hallitus pyrkii tällä kertaa varmistamaan lain läpimenon.

Hallitus ehdottaa, että palveluista vastaavia sote-maakuntia olisi 21 ja erillisenä Helsinki sekä tietyiltä osin Hus-maakuntayhtymä.

– Lähtökohdaksi tuli nyt se, että tehdään sote-uudistus, jonka on mahdollista mennä myös eduskunnassa läpi. Näin työtä on rytmittänyt se, että otetaan mukaan vain sellaisia elementtejä, jotka tosiasiassa toimivat, Kiuru kertoi tiedotustilaisuudessa maanantaiaamuna.

Uudistukseen ei sisälly palveluiden valinnanvapautta, jota varsinkin kokoomus viime kaudella ajoi. Myös maakunnille siirrettäviä tehtäviä on karsittu.

Kuten aiemmillakin kausilla palveluita yritetään järkeistää niin, että sosiaali- ja terveyspalvelut ovat lähellä toisiaan ja peruspalveluiden ja erikoissairaanhoidon välinen raja hälvenee. Tavoitteena on hillitä kustannusten nousua.

Uudistuksen mittavuudesta kertoo jo se, että sote-palveluiden ja pelastustoimen kustannukset ovat 19,05 miljardia euroa vuodessa.

Hallituksen tavoitteena on, että tehtävät siirtyvät sote-maakunnille vuoden 2023 alusta.

Keskustan ja SDP:n törmäyskurssille viemästä Savon maakuntien aluejaosta esitetään Kiurun mukaan kaksi tasavertaista vaihtoehtoa.

Savon kunnat saavat kertoa kantansa lausuntokierroksella, minkä jälkeen hallituksen on määrä tehdä päätöksiä.

Lakiluonnoksen pohjana on, että Itä-Savon sairaanhoitopiirin kunnat Enonkoski, Rantasalmi, Savonlinna ja Sulkava siirtyisivät osaksi Pohjois-Savon maakuntaa.

Keskusta on edellyttänyt niiden kuulumista Etelä-Savoon. Aluejaon muutos koskisi myös muun muassa eduskuntavaalien vaalipiirejä.

Uutista päivitetty klo 11.42.

STT–Anniina Luotonen