Vaalien ennakkoäänestys päättyi tiistaina ja merkit viittaavat vahvasti siihen, että etenkään kuntavaaleissa äänestysprosentti ei olisi juurikaan nousemassa, päinvastoin se voi jopa hieman laskea, elleivät kansalaiset yllätä sunnuntaina.

Vertailu ei ole yksinkertaista mutta yritetään.

Näissä kuntavaaleissa äänesti ennakkoon 28,3 % äänioikeutetuista. Vuoden 2021 kuntavaaleissa ennakkoon äänesti peräti 33,1 % äänioikeutetuista, mutta tuolloin ennakkoäänestysaika oli poikkeuksellisen pitkä koronarajoitusten vuoksi.

Lähtökohtainen oletus voisi näissäkin vaaleissa olla, että ennakkoon äänestäneitä olisi ainakin hieman enemmän. Tämä voisi tietää kuntavaaleissa jopa äänestysprosentin laskua, sillä edellisissä kuntavaaleissa äänestysprosentti oli noin 55.

MYÖS tämän kevään vaaleissa miehet ovat toistaiseksi äänestäneet naisia laiskemmin. Eroa on ennakkoäänten jälkeen sekä kunta- että aluevaaleissa yli viisi prosenttiyksikköä naisten eduksi.

Marginaali on suurempi kuin edellisissä kunta- ja aluevaaleissa.

Etenkin perussuomalaisten näkökulmasta miesten matalat luvut ovat huolestuttavia.

Miesten matala äänestysinto on tyypillisesti myrkkyä perussuomalaisten kannatukselle, mutta nyt puoluetta rasittavat myös ehdokasmäärän romahdus ja hallitusvastuu kovia leikkauksia tehneen oikeistohallituksen rahaministeripuolueena.

Varsinainen vaalipäivä on kuitenkin käymättä. Miehet ovat lähes systemaattisesti naisia aktiivisempia vaalipäivänä vaaleista riippumatta, vaikka naiset kokonaisuutena ovat miehiä osallistuvampia. Tämä voi selittää maahanmuuttoon ja maanpuolustukseen panostavaa perussuomalaisten vaalikampanjaa.

HELSINGIN SANOMIEN eilen julkaistussa gallupissa SDP piti kärkipaikkaa sekä kunta- ja aluevaaleissa.

Kuntavaaleissa SDP:tä kannatti 22,3 prosenttia ja kokoomusta 20,1 prosenttia vastaajista. Aluevaaleissa ero oli vielä suurempi, sillä SDP:tä kannatti 23,3 % ja kokoomusta 18,9 % vastaajista.

SDP:n etumatka sekä kunta- että aluevaaleissa kasvoi hieman maaliskuun mittauksesta, mitä on pidetty hyvänä merkkinä puolueen sisällä. Toisaalta kokoomuksen tulos edellisissä kuntavaaleissa erosi selvästi vastaavasta HS:n gallupista vaalien alla.

Kyselyistä onkin aina syytä muistaa, etteivät ne ole ennusteita vaalituloksesta vaan mittauksia kyselyhetken kannatuksesta.

Olennaista on katsoa myös vastaajakuntaa. HS:n kyselyssä puoluekantansa kertoi kuntavaaleissa peräti 74 prosenttia vastaajista ja aluevaaleissakin 70 prosenttia.

Todellinen äänestysprosentti on selvästi alempi, joten kysymys kuuluu, ketkä jättävät äänestämättä.

Hesarin kyselyn tausta-aineiston mukaan varmimpia äänestäjiä ovat RKP:n, vasemmistoliiton ja vihreiden kannattajat.

Gallupkärki SDP:n, kunta- ja aluevaalien hallitsevan voittajan kokoomuksen ja etenkin perussuomalaisten kannattajat ovat puolestaan epävarmempia äänestäjiä. Uutta on kokoomuksen kannattajien aiempia vaaleja alhaisempi äänestysvarmuus.

Vaalitutkimuksista taas tiedämme, että laiskimpia äänestäjiä ovat muun muassa matalasti koulutetut duunarit, nuoret ja maahanmuuttajat. Aktiivisimpia ovat korkeastikoulutetut ja varakkaat asiantuntijat.

Kaiken edellisen valossa kunta- ja aluevaalien voittokamppailusta tullee tiukempi kuin kyselyt antavat ymmärtää. Suurin puolue voi ratketa vasta ääntenlaskun kalkkiviivoilla.