Häntä syytettiin perustuslain vastaisten ja terroristijärjestöjen tunnusten käyttämisestä. Hän on parissa tilaisuudessa käyttänyt eri tavoin natsipuolueen puolisotilaallisen taistelujärjestön Sturmabteilungin (SA) kiellettyä nyky-Saksan laissa kiellettyä iskulausetta “Alles für Deutschland!” (“Kaikki Saksalle!”).

Historian ja urheilun opettaja Höcke kiistää tienneensä, että se oli laitonta. Liittovaltion turvallisuusviranomaiset kuitenkin luokittelevat Höcken äärioikeistolaiseksi hänen pitkäaikaisten puheidensa perusteella ja he ovat seuranneet Höckeä vuoden 2020 alusta lähtien.

Viikko sitten Saksan liittovaltion poliisi pidätti AfD:n europarlamentaarikon ja puolueen kärkiehdokkaan Maximilian Krahin avustajan, jota epäillään vakoilusta Kiinan hyväksi. Saksan liittovaltion syyttäjä on kuvaillut tapausta “erityisen vakavaksi”. Krahin avustajan epäillään luovuttaneen Kiinalle tietoa EU:n neuvotteluprosesseista ja päätöksistä.

“En ole missään vaiheessa ottanut vastaan senttiäkään rahaa Voloshynilta, enkä mitään matkakuluja tai muita etukäteen maksettuja kuluja”, kiistää Krah itsepintaisesti kaikki väitteet.

AFD:N kannatus ei merkittävästi Saksassa reagoi edellä mainitun kaltaisiin uutisiin. Sillä on enemmän tekemistä esimerkiksi energian hinnan kanssa. AfD:n kannatus on tällä hetkellä eri kyselyiden mukaan noin 18 prosenttia, mikä on lähes kaksi kertaa enemmän kuin tulos vuoden 2021 liittopäivävaaleissa. Kannatus on silti tänä vuonna ollut selvästi alhaisempi kuin viime vuonna mitatut 23 prosentin huippuluvut.

Saksalaisen Infratest dimap -tutkimuslaitoksen kyselyissä suurin osa AfD:n kannattajista korostaa, että he eivät kannata AfD:tä niinkään vakaumuksesta vaan ennen kaikkea pettymyksestä muihin puolueisiin.

Jo aiempina vuosina muut tutkimukset ovat kertoneet saman tuloksen: hyvin karkeasti ottaen noin lähes kolmannes AfD:n äänestäjistä ei välttämättä edes kannata merkittävästi AfD:n tavoitteita vaan ainoastaan haluaa vastustaa muita puolueita.

VAIKKA AfD nostaa esille maahanmuuton vastustamisen lisäksi myös muita teemoja, kuten Ukrainan sotaa, energiakriisiä, ilmastonmuutosta ja talousongelmia, se viljelee kannattajiensa keskuudessa ennen kaikkea voimakkaita kulttuurisen uhan tunteita. Viime syksynä noin puolet AfD:n kannattajista ilmaisi suurta huolta siitä, että Saksaan tulee liikaa ulkomaalaisia ja että islamin vaikutus Saksassa on kasvamassa liian suureksi.

Eri kyselyiden mukaan äärioikeistolaisten osuus Saksan äänestäjien joukossa ei kokonaisuutena ole kasvanut viimeisimmän 10 vuoden aikana, kun kysytään mielipiteitä esimerkiksi muukalaisvihasta, sosiaalidarwinismista, diktatuurista ja kansallissosialismin vähättelystä.

Sen sijaan AfD:n äänestäjien joukossa on tapahtunut radikalisoitumista. Yhä useampi aiemmin maltillisemmin oikeistolaisesti ajatellut on ryhtynyt kannattamaan äärioikeistolaisempia väitteitä. Samaan aikaan AfD:n kannattajat eivät pidä itseään useinkaan oikeistolaisena vaan poliittisen keskikentän kulkijoina.

AFD:N kannatus painottuu tunnetusti itäiseen Saksaan. Siinä missä entisen Itä-Saksan alueella kannatus on yli 25 prosenttia, vanhassa Länsi-Saksassa kannatus jää alle 15 prosentin.

Entisen DDR:n alueellakin on silti suuria eroja. Itäisen Saksan menestyvissä suurkaupungeissa – kuten nopeasti uusien työpaikkojen ansiosta kasvavissa Leipzigissa ja Dresdenissä – AfD:n kannatus on selvästi pienempää kuin ympäröivällä maaseudulla, jossa tilastot ennustavat väestön vähenevän edelleen selvästi tulevina vuosikymmeninä.

Kirjoittaja on Berliinissä asuva toimittaja.