Ensin Ylen gallup kertoi SDP:n suosion nousseen korkeammalle kuin 18 vuoteen, 24,4 prosenttiin. Samalla hallituspuolue perussuomalaisten kannatus romahti liki kaksi prosenttiyksikköä 15,6 prosenttiin.

Muutama muukin huomio gallupista on paikallaan.

Eri kyselyissä näkyvä hallituspolitiikan yleinen epäsuosio ei horjuta pääministeripuolue kokoomuksen kannatusta. Kokoomuksen kannatus oli Ylen kyselyssä itse asiassa korkeampi kuin kevään 2023 eduskuntavaaleissa, 21,3 %.

Perussuomalaisten kannatuksen laskua on moni odottanut jo aiemmin. Nyt siitä on ensimmäisiä kunnon merkkejä, mutta mahdollisesta trendistä voidaan puhua vasta myöhempien kyselyjen jälkeen.

TÄSSÄ kohtaa tulee silti pakottamattakin mieleen edellinen Marinin hallitus, jossa silloinen pääministeripuolue SDP kykeni kasvattamaan suosiotaan samalla, kun hallituksen muut puolueet kamppailivat kannatuskatoa vastaan.

Orpon hallituksen perussuomalaiset rinnastuu Marinin hallituksen keskustaan, jonka koettiin pettäneen poliittiset teemansa.

Nyt perussuomalaisille lyödään peiliä naaman eteen ja kysymystä, miksi pienituloisilta leikkaaminen käykin heille, vaikka ennen vaaleja puheenparsi oli jotain muuta.

Orpon hallituksen kärsijänä näyttää olevan perussuomalaisten lisäksi RKP, jonka eduskuntavaalikannatus pyörii eurovaalien alla 3,4 prosentissa. Orpon hallituksen toinen lilliputti RKP on vähän kuin Marinin hallituksen vihreät tai vasemmistoliitto.

Prosenttilukemina Orpon hallituksen kannatus on enää noin 44 % eli selvästi alle enemmistön, mutta vallan kammarissa sillä on edelleen takanaan se tärkein eli eduskunnan enemmistö.

Hallituksen kaatumista odottaville aika voi muutenkin käydä pitkäksi, sillä kesken kauden hallitus ei ole varsinaisesti kaatunut vuosikymmeniin. Ennenaikaiset eduskuntavaalit on pidetty viimeksi syksyllä 1975.

Esimerkiksi Sipilän hallitus kaatui tai Juha Sipilä (kesk.) kaatoi sen vasta vaalikauden loppumetreillä, ja vaikkapa Jyrki Kataisen (kok.) ja Matti Vanhasen (kesk.) pois jättäytymiset pääministerin paikalta eivät johtaneet puoluevaihdoksiin hallituksessa.

Silti hallituksen karkea sisäinen jako voittajiin (kokoomus, kristillisdemokraatit) ja häviäjiin (perussuomalaiset ja RKP) voi syventyessään heijastua myös hallituspolitiikkaan. Hermoilla on tapana kiristyä ajan myötä, kun puolueet hakevat profiloitumisen mahdollisuutta.

Tulevat eurovaalit ovat yksi mittari ja ensi vuoden kunta- ja aluevaalit toinen.

KANSALAISPULSSIN tuoreessa kyselyssä kyyti oli hallitukselle kenties vielä kylmempää jos mahdollista.

Kansalaispulssi-kyselyillä selvitetään kansalaisten mielipiteitä erilaisista ajankohtaisista aiheista ja luottamuksesta yhteiskunnan eri instituutioihin. Kyselyaineiston keräämisestä vastaa Tilastokeskus. Ensimmäinen kysely tehtiin huhtikuussa 2020 ja kysely toistetaan noin kuukauden välein.

Kun luottamus maan hallitukseen pyöri Marinin hallituksen aikana parhaimmillaan yli 75 prosentissa ja huonoimmillaankin 60 prosentin päälle, on luottamus Orpon hallitukseen nyt 36 prosenttia, kun se vielä alkuvuonna oli sentään 50 prosenttia.

Samalla luottamus Suomen koulutus- ja terveydenhuoltojärjestelmään on jatkanut sukellustaan.

Kun myös kokemus yhteiskunnan oikeudenmukaisuudesta on heikentynyt selvästi syksystä 2023 alkaen eli nimenomaan Orpon hallituksen aikana, on sen keskeisillä johtajilla Petteri Orpolla (kok.) ja Riikka Purralla (ps.) käsissään poliittinen pommi, joka voi räjähtää syliin.