Vaikka Suomessa vaadittiin elpymisrahaston kertaluonteisuutta, perussuomalaisetkin ovat hyväksyneet Ukrainan tukemisen uudella yhteisvelalla.

Kriisejä silti riittää. Euroopan keskuspankin arvioiden mukaan EU:n ilmastotavoitteiden saavuttaminen edellyttää 800 miljardin euron ja Naton kahden prosentin sotilasmenotavoitteen saavuttaminen 75 miljardin vuotuisia lisäinvestointeja.

Korkeakoulutettujen, patenttien ja yli miljardin arvoisten startup-yritysten määrissä Eurooppa on kaukana Yhdysvaltain ja Kiinan perässä. Kansainvälisen valuuttarahaston mukaan Venäjän talous kasvaa Eurooppaa nopeammin.

Investointien sijaan uusitut budjettisäännöt edellyttävät EU-mailta noin sadan miljardin suuruista sopeutusta jo ensi vuonna. Vaikka Orpon hallitus onnistuisi välttämään ”tarkkailuluokalle” joutumisen, Suomellakin on uusien sääntöjen perusteella edessä reilun miljardin vuotuiset lisäsopeutukset.

VAIHTOEHDOKSI jää eurooppalainen ratkaisu, tarkemmin sanoen yhteisvelka.

Sisämarkkinoista vastaava komissaari Thierry Breton on esittänyt uutta rahastoa vastaukseksi kiihtyvään suurvaltakilpailuun. Talouskomissaari Paolo Gentiloni on puolestaan vaatinut EU:lle pysyvää velanotto-oikeutta sen jälkeen, kun elpymisrahasto lakkaa vuonna 2026.

Euron jo kerran pelastanut EKP:n entinen puheenjohtaja Mario Draghi on pitkään liputtanut EU:n finanssipoliittisen kapasiteetin puolesta ja esittänee sitä jälleen häneltä tilatussa kilpailukykyraportissa.

Eurovaalit ovatkin mahdollisuus maalata isolla pensselillä EU:n teollisuuspolitiikasta. Siihen liittyy keskeisesti kysymys toimivaltajaosta. Jäsenmaat ovat halunneet pitää talouspolitiikan omalla vastuullaan, joskin EU on yhteisvelan, koheesio- ja ilmastopolitiikan myötä ottanut yhä enemmän siitä vastuuta.

KESKUSTELUA integraatiosta ei voida myöskään välttää – tulisiko integraatiossa edetä yhdessä vai pienemmän etujoukon vetämänä? Myös vanhoja opinkappaleita tulee arvioida uudelleen.

Kuinka realistista on enää toimia sääntöpohjaisen globalisaation puolustajana? Ajatus taloudellisen keskinäisriippuvuuden tuomasta vakaudesta on osoittautunut naiiviksi, kuten Venäjän halpa energia, Kiinan pohjattomat markkinat ja Yhdysvaltain oletettu ydinasesuoja ovat osoittaneet.

Gallupit povaavat voittoa eurovaaleissa laitaoikeistolle ja tappiota punavihreille. Toivottavasti tämä ei latista keskustelua teollisuuspolitiikasta. Muutoin integraatio tulee tapahtumaan kriisien varjolla varkain ja takaoven kautta, kuten tähänkin asti.

Synkempi vaihtoehto on, että ilman uutta teollisuuspolitiikkaa Eurooppa sulkeutuu kuin Kiina 1400-luvulla.