Hiljaisuuden rikkoo kuitenkin kaiuttimista kaikuva ukrainalainen kappale ja keskellä toria seisova mies Ukrainan lipun vieressä.

Lippujen viereen on pystytty näyttely, jossa on esillä kuvia toisesta maailmansodasta ja tämän päivän Ukrainasta.

-  Eikö tämä näytä samalta? näyttelyn teksti kysyy.

ERFURT on Keski-Saksassa sijaitsevan Thüringenin osavaltion pääkaupunki, Thüringen on osin äärioikeistolaisen AfD:n vahvaa kannatusaluetta.

Viime vuoden alue- ja paikallisvaaleissa AfD sai osavaltiossa vaalivoiton ja onnistui kasvattamaan kannatustaan erityisesti nuorten keskuudessa.

Miten ihmiset ovat suhtautuneet Ukrainan puolesta kampanjoivaan mieheen Venäjä-myönteisen AfD:n vahvalla kannattaja-alueella?

-  Pääasiassa hyvin. Monet ovat kiinnostuneita. Kerran toisessa kaupungissa yksi mies yritti hyökätä kimppuuni, Hangel sanoo.

Hän sanoo kerran saaneensa yhden miehen pyörtämään päätöksensä äänestää AfD:tä, kun hän oli keskustellut tämän kanssa Ukrainasta ja Venäjästä.

VAIKKA Saksa on Ukrainan suurin aseavun antaja Euroopassa, moni eurooppalainen on pettynyt siihen, ettei Saksan nykyinen liittokansleri Olaf Scholz ole saanut otettua johtavaa roolia Euroopan kriisissä. Saksan puolustuksen kehittäminen on myös jäänyt puolitiehen.

Siksi moni EU:ssa on odottanut Saksan vaaleja ja gallupeissa johdossa oleva CDU:n Friedrich Merzin valtaannousua. Häneltä on toivottu tiukempaa otetta puolustukseen ja Venäjään. Tämä on noussut erityisen tärkeäksi nyt, kun Euroopan ja Ukrainan turvallisuudessa eletään kohtalon viikkoja.

Erfurtissa asuu kuitenkin paljon äänestäjiä, jotka eivät jaa tätä visiota.

AfD on kerännyt maahanmuuttovastaisuuden lisäksi kannatustaan rummuttamalla Saksan puolueettomuuden ja rauhanneuvotteluiden puolesta. Se on vaatinut myös Venäjän kaasuhanoja auki, jotta Saksaa vaivaa energiakriisi saataisiin taltutettua.

UKRAINAA tukevaan näyttelyyn pysähtyy Erfurtissa muutamia ihmisiä. Yksi näyttelyssä pidempään pysähtyvä mies on erfurtilainen Jens, joka suostuu haastatteluun, mutta ei halua jutussa kerrottavan sukunimeään.

Miksi Jens arvioi, että AfD on niin suosittu alueella?

Jens arvioi yhdeksi syyksi Saksaa viime vuosina hallinneiden poliitikkojen tekemät virheet.

Scholzin johtama hallitus on jakautunut eikä kyennyt päätöksiin. Virheet ulottuvat kuitenkin pidemmälle ajalle. Sekä Scholz että hänen edeltäjänsä Angela Merkel ovat tehneet virheitä, eivätkä ole edes myöntäneet niitä, Jens sanoo.

-  Viimeisen 30 vuoden ajan Saksalla on ollut vääränlainen strategia energiapolitiikkaan ja puolustukseen. Myimme energiajärjestelmämme Venäjälle, Jens sanoo viitaten Saksan vahvaan riippuvuuteen venäläiskaasusta.

TÄMÄ kaikki on hänestä vaikuttanut AfD:n nousuun, jonka kärkipoliitikko Björn Höckesta puhuessaan Jens käyttää voimasanaa.

-  Ihmiset haluavat turvallisuutta ja stabiiliutta, ja ajattelevat valitettavasti Venäjän tarjoavan sitä.

Jens arvioi myös syyksi Thüringenin historian. Osavaltio kuului aiemmin Itä-Saksaan (DDR). Entisen DDR:n alueella länsimaihin ja etenkin Yhdysvaltoihin on suhtauduttu perinteisesti kriittisesti historiasta johtuen.

-  Ihmiset muistavat DDR:stä vain hyvät puolet. Ja lisäksi he ajattelevat, että Venäjältä saa halpaa kaasua, hän arvioi syiksi Venäjä-myönteisyydelle.

Jensin äänen saa sunnuntain vaaleissa puolue, joka kykenee myöntämään tekemänsä virheensä.

-  Lisäksi heidän täytyy tukea Ukrainaa. Heidän täytyy tukea Eurooppaa. En halua sanoa Eurooppa ensin, koska se muistuttaa liikaa Amerikka ensin -lausetta, mutta Euroopan tulee olla yhtenäinen.

VAIKKA Suomessa pääfokus on tällä hetkellä Ukrainan rauhanneuvotteluissa ja Venäjän uhassa, Saksan vaaleissa pääteema on sisäinen turvallisuus ja ennen kaikkea maahanmuutto.

Keskustelua ovat entisestään kiihdyttäneet ulkomaalaistaustaisten tekemät väkivaltaiset iskut, joista viimeisin tapahtui Münchenissa viime viikolla.

Maahanmuutto on myös kaikkein tärkein asia AfD:n äänestäjille, sanoo äärioikeistoon ja demokratiaan erikoistunut tutkija Axel Salheiser Thüringenissa sijaitsevasta IDZ-tutkimusinstituutista.

-  Venäjä ja Ukraina eivät ole ykkösasia AfD:n äänestäjille. Lisäksi Venäjä-myönteisten ääniapajille on saapunut myös vasemmistopopulisti Sahra Wagenknechtin puolue BSW, joka on kilpaillut samoilla teemoilla, hän sanoo.

ELIITINVASTAINEN ja populismilla ratsastava AfD on saanut niin vahvaa kannatusta erityisesti entisen DDR:n alueella. Populistinen viesti vetoaa, sillä erityisesti monet vanhemmat itäsaksalaiset kokevat edelleen vieraantuneisuutta muusta Saksasta ja sen poliittisesta järjestelmästä, Salheiser kuvaa.

-  Tämä liittyy myös kommunistiseen hallintoon. Tuolloinkin oli vahva keskusvalta, ja ihmiset suhtautuivat siihen hyvin kriittisesti ja epäilevästi.

Tätä AfD on osannut eliitin vastaisella retoriikallaan käyttää myös hyväkseen.

Saksojen yhdistettyä Itä-Saksa raahasi monilla mittareilla jäljessä muun muassa taloudessa. Lupauksista huolimatta monet yritykset keskittivät Saksojen yhdistymisen jälkeen toimintaansa Länsi-Saksaan, mikä jätti ihmisiä Itä-Saksassa työttömiksi.

Kyse on myös kulttuurista. Osa itäsaksalaisista kokee olevansa yhä toisen luokan kansalaisia ja että Itä-Saksalta on viety sen kulttuurinen ylpeys, Salheiser sanoo.

YHDISTYMINEN saneltiin Länsi-Saksan ehdoilla, ja esimerkiksi itäsaksalaisten poliittinen edustus monissa valtion korkeissa viroissa on ollut yhä vähäistä – entinen liittokansleri Merkel on tästä yksi poikkeuksellinen esimerkki.

Salheiserin mukaan AfD on kuitenkin myös vahvistanut käsitystä sitä, että Itä-Saksan tilanne olisi katastrofaalinen. Todellisuudessa tilanne ei kuitenkaan ole lainkaan niin paha kuin populistipuolueet sen esittävät. Itä-Saksan talous on selvästi kehittynyt viime vuosina ja hallitus on myös panostanut taloudellisesti heikkojen alueiden vahvistamiseen, Salheiser huomauttaa.

Siitä huolimatta osa itäsaksalaisista kokee jopa, että hallitus on välittänyt maahanmuuttajista ja turvapaikanhakijoista enemmän kuin itäsaksalaisista.

-  Vaikka se ei olisi totta, tällainen puheenparsi herättää tunteita ja resonoi Itä-Saksassa, hän sanoo.

Juttua muokattu klo 11:09. Korjattu virheellinen kuvateksti Sahra Wagenknechtistä AfD:n puheenjohtajana.