– Merkkejä aidosta halusta neuvotella ja etsiä yhteistä ratkaisua pienempiin, puhumattakaan laajamittaisiin konflikteihin, ei ole juuri nähtävissä. Syyrian seitsemän vuotta jatkunut sota on tästä surullisin esimerkki. Yhdysvaltain ja Venäjän yhteistyökyvyn puute vaikuttaa koko maailman vakauteen, Ahtisaari kirjoittaa Uuden Suomen Vieraskynä-blogissa.

Ahtisaari keskusteli matkansa aikana myös muun muassa Yhdysvaltain entisen presidentin Bill Clintonin kanssa.

– Hän jakoi muiden lailla huolen monenkeskisen maailmanjärjestyksen murenemisesta ja erityisesti toimenpiteistä, joilla Yhdysvallat nakertaa uskottavuuttaan maailmalla, Ahtisaari kirjoittaa.

Clinton oli hänen mukaansa huolestunut myös siitä, kuinka Yhdysvallat on nykyisen hallintonsa aikana leikannut rahoitusta kansainvälisiltä järjestöiltä, mukaan lukien YK:lta.

Clinton myös muisteli Ahtisaaren mukaan kaihoisasti Helsinki-prosessia ja suurvaltojen johtajien kokousta Helsingissä vuonna 1997. Silloin Venäjän presidentti Boris Jeltsin ja presidentti Bill Clinton molemmat ymmärsivät dialogin ja vuorovaikutuksen merkityksen kansainvälisissä suhteissa huolimatta siitä, että heillä oli asioista eri näkemyksiä.

– Clinton muistutti, että silloin puhuttiin jopa Venäjän Nato-kumppanuudesta ja tiiviistä yhteistyötä. Miksi yhteistyöhön ei enää pystytä, Ahtisaari kysyy.

Hänen mielestään tämän hetken maailman henkinen tila muistuttaa kovasti kylmän sodan aikaisista jännitteistä ja latautuneesta ilmapiiristä.

– Kun joku sanoo tai tekee jotain provosoivaa, on valtava tarve maksaa samalla mitalla takaisin. Nokitellaan ja etsitään itselle parasta positiota – ei pitkäkestoista, kaikille osapuolille hyväksyttävää ja siten pitkällä aikavälillä myös kaikille edullisinta ratkaisua.

Hän väittää blogissaan, että kaikki tämä juontaa juurensa syvään luottamuspulaan.

– Kun suurvaltajohtajat eivät luota toisiinsa ja harjoittavat kilpailullista politiikkaa, muille ei jää esimerkkiä jota seurata.

Ahtisaari pitää erityisen huolestuttavana sitä, että suurvaltojen luottamuspula vaikeuttaa YK:n ja sen turvaneuvoston toimintaa.

– Jos Yhdysvallat vetäytyy monenvälisestä yhteistyöstä, maailmanjärjestelmään jää tyhjiö. Kansainvälinen järjestelmä tarvitsee vahvan johtajan, joka puolustaa globaaleja arvoja – demokratiaa, ihmisoikeuksia ja oikeusvaltion perusteita.

Ahtisaari huomauttaa olleensa suurimman osan elämääni ollut rauhanvälittäjä. 80 vuoden ikään ehtineenä, paljon konfliktiosapuolia, maailman johtajia ja poliitikkoja tavanneena, hän uskoo edelleen, että kaikki konfliktit ovat ratkaistavissa.

– Jos vain on poliittista tahtoa. Rauhanvälitys on ihmisten välisen luottamuksen ja yhteistyön rakentamista, konfliktinratkaisujärjestö CMI:n perustaja muistuttaa.

Hän kirjoittaa olevansa myös YK-mies, joka uskoo vahvasti maailmanjärjestöön sen puutteista huolimatta.

Suursijoittaja George Soros kutsui vuonna 1999 Ahtisaarta ”kummallisten töiden mieheksi”. Soros myös kannusti Ahtisaarta perustamaan oman järjestön tekemään maailmalla rauhanvälityksen ”hanttihommia” eli sellaisia töitä mitä muut eivät silloin vielä tehneet.

Nyt CMI:n kaltaiselle organisaatiolle, joka pureutuu konfliktien juurisyihin ja tuo osapuolia neuvottelupöytään, on suuri tilaus, Ahtisaari uskoo.

– CMI:n kunnianhimoinen visio on, että kaikki konfliktit voidaan ratkaista. Minä olen sitä mieltä, että sen minkä ihmiset ovat aloittaneet, sen me pystymme myös lopettamaan. Maailma ei koskaan ollut ”valmis” tai ongelmaton. Ratkaisevaa miten tilanteeseen reagoidaan. Niin nytkin. Minä olen ikuinen optimisti ja se kantaa aika pitkälle, Ahtisaari antaa viestin blogissaan.