Lisäsatsauksia on tulossa muun muassa siksi, että Ilmavoimien Hornetit poistuvat käytöstä 2030 mennessä ja niille haetaan korvaajaa. Päätös 7–10 miljardin euron hankinnasta on määrä tehdä vuonna 2021.

STT pyysi pääesikunnalta myös aihekohtaisia viestintäsuunnitelmia, niin sanottuja varautumiskortteja, jotka koskevat esimerkiksi suunnitteilla olevia tiedustelulakeja tai hankintoja.

Pääesikunta salasi aihekohtaiset viestintäsuunnitelmat. Perusteena on, että kyse on sisäistä työskentelyä varten tehdystä aineistosta, jonka julkistaminen vahingoittaisi Pääesikunnan mukaan vakavasti maanpuolustuksen etua ja vaarantaisi valtakunnan turvallisuutta. Pääesikunta ei edes kerro, minkä nimisiä ohjeita heillä on olemassa.

Apulaisosastopäällikkö, everstiluutnantti Arto Hirvelän mukaan vuoden 2015 ohjeiden tavoite, että kansalaiset eivät kyseenalaista lisäsatsauksia, ei tarkoittanut aikanaan sitä, että asiasta ei voida puhua vaan että kansalaisille tarjotaan riittävät faktat lisäkohdennusten perusteeksi.

Tämän vuoden pääviestiksi on määritelty, että sotilaallisen suorituskyvyn ylläpito edellyttää riittäviä resursseja.

Hirvelä kertoo, ettei Puolustusvoimat anna varautumiskortteja, koska ne on tarkoitettu ohjeeksi tilanteisiin, joissa joku kysyy Puolustusvoimilta tiettyyn aihepiiriin liittyviä kysymyksiä. Ne eivät hänen mukaansa ole virallisia asiakirjoja vaan työskentelyasiakirjoja.

– Niihin kootaan faktoja ja niihin tulee myös tietoa, että mistä näkökulmasta asiasta kannattaa puhua. Faktat ja näkökulma tulevat meidän viesteissämme esiin

Myös puolustusministeriö salasi muun muassa strategisten hankkeiden viestintäsuunnitelmansa.

Ministeriön mukaan asia, jota asiakirja koskee, on edelleen keskeneräinen ja asiakirjan sisältämien tietojen julki tuleminen voisi ministeriön mukaan vahingoittaa hankkeiden valmistelua.

Helsingin yliopiston hallinto-oikeuden professori Olli Mäenpään mukaan valtionhallinnon yleinen viestintä on peruslähtökohdiltaan sellaista, jolla pyritään toteuttamaan julkisuusperiaatetta.

– Sen pitäisi pystyä tuottamaan tietoa siitä, miten hallinto toimii ja miten aikoo toimia tulevaisuudessa. Viestinnässä on syytä kertoa myös, miten viestintää pyritään käyttämään ja mikä sen tarkoitus on.

Mäenpään mukaan viranomaisen viestinnän pitäisi olla neutraalia ja tuottaa informaatiota ihmisten käytettäväksi, eikä ohjailla mielipidettä tiettyyn suuntaan.

– Legitiimi viestinnän tavoite voi olla esimerkiksi se, että kansalaisille annetaan riittävästi tietoa siitä, mihin heidän rahojaan käytetään Puolustusvoimissa. Jos viestinnän tarkoitus on olennaisesti vain poistaa kriittistä näkemystä ja arvostelun aihetta, niin silloin se on valkopesun tyyppistä, lobbaukseen rinnastettavaa mainostyyppistä viestintää, joka ei julkishallinnon tehtäviin sovi.

Toimittaja: Olli-Pekka Paajanen / STT.