Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Kolumnit

Maanpuolustuksen uudistamiseen pyrkivät mallit ovat toistaiseksi jääneet sisällöiltään ohuiksi, eikä niistä olisikaan nykyisen järjestelmän korvaajiksi

Kolumnit

EEMELI PELTONEN

Järvenpään kaupunginvaltuuston puheenjohtaja

Heinäkuussa uusi saapumiserä nuoria astuu jälleen varusmiespalvelukseen. Vuosittain palveluksen aloittaa noin 20 000 suomalaista, joista 500 on vapaaehtoisen varusmiespalveluksen suorittavia naisia. Vaikka Euroopassa yleinen asevelvollisuus onkin harvinainen, meillä Suomessa sitä pidetään edelleen perustellusti korvaamattomana osana uskottavaa puolustusratkaisuamme.

EEMELI PELTONEN

Suomen sotilaallisen maanpuolustuksen toteuttamisesta vastaa puolustusvoimat, joka täyttää tänä vuonna sata vuotta. Sadassa vuodessa puolustusvoimista on kehittynyt moderni toimija, jota arvostetaan laajasti. Muutama vuosi sitten tehdyssä kyselytutkimuksessa 91 prosenttia vastaajista kertoi luottavansa puolustusvoimiin. Vain poliisi nautti tutkimuksessa yhtä vahvaa luottamusta.

Luottamusta puolustusvoimiin tukee suomalaisten kansainvälisestikin poikkeuksellisen luja maanpuolustustahto. Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan vuosittaisissa selvityksissä maanpuolustustahto on perinteisesti pysynyt korkealla tasolla. Kansalaiset ovat siten valmiita tarvittaessa asein puolustamaan yhteisen kotimaansa koskemattomuutta ja itsenäisyyttä.

Viime vuosien tapahtumat kansainvälisessä toimintaympäristössä ovat osoittaneet, että sotilaalliset turvallisuusuhat eivät ole kadonneet maailmasta.

Vaikka Suomen maanpuolustuksen perusratkaisut ovat pitkälti kunnossa, käydään maanpuolustuksen kehittämisestä silti tänä päivänä vilkasta keskustelua. Viime vuosina etenkin yleisen asevelvollisuuden vaihtoehdoksi on väläytelty kansalaispalvelusta ja valikoivaa asevelvollisuutta. Näiden mallien yhtenä tavoitteena on saada myös naiset nykyistä yhdenvertaisemmin maanpuolustuksen tehtäviin.

Nämä maanpuolustuksen uudistamiseen pyrkivät mallit ovat toistaiseksi jääneet sisällöiltään ohuiksi, eikä niistä olisikaan nykyisen järjestelmän korvaajiksi. Yleisellä asevelvollisuusjärjestelmällä saavutettavaan laajaan reserviin tuskin päästäisiin esimerkiksi silloin, jos asevelvollisuus olisi valikoiva. Maanpuolustusta ei tule kehittää suuntaan, joka oleellisesti heikentäisi puolustuksemme uskottavuutta.

Viime vuosien tapahtumat kansainvälisessä toimintaympäristössä ovat osoittaneet, että sotilaalliset turvallisuusuhat eivät ole kadonneet maailmasta. Niiden rinnalle on lisäksi noussut joukko uusia uhkakuvia. Uskottavan maanpuolustuksen järjestämiseen on siksi suhtauduttava vakavasti, jotta pystymme jatkossakin torjumaan paitsi aseelliset konfliktit myös ylläpitämään yhteiskunnan toimintakykyä esimerkiksi luonnonkatastrofien tai suuronnettomuuksien tapahtuessa.

Lisää aiheesta

Puolustuksen saralla uusia ikkunoita on avautumassa kansainvälisen yhteistyön syventyessä. Euroopan unionin puitteissa tapahtuva puolustusyhteistyö on Suomelle mahdollisuus, johon täytyy tarttua. Puolustusliitto Naton ulkopuoliselle sotilaallisesti liittoutumattomalle valtiolle EU:n puolustusyhteistyö on väylä vahvistaa entisestään omaa puolustusta kumppanuuksien kautta. Puolustus- ja turvallisuusyhteistyö voi olla eurooppalaista yhteistyötä parhaimmillaan.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE