OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto pitää aikuiskoulutustuen lakkauttamista lyhytnäköisenä. Hän muistuttaa, että erityisesti erityisopettajista on huutava pula. Käytännössä hallituksen aikuiskoulutustuen lakkautus olisi siis omiaan pahentamaan työvoimapulaa, Murto sanoo.

– Aikuiskoulutustuki on ollut yleisestikin tärkeä väylä täydennyskouluttautua tai jopa vaihtaa uraa. Opetusalalla se on ollut tärkeä erityisopettajiksi kouluttautuville. Aikuiskoulutustuen poistamisella olisi todennäköisesti kielteisiä vaikutuksia erityisopettajaksi kouluttautumiseen ja erityisopettajien saatavuuteen entisestään, hän kiteytti Demokraatin haastattelussa keskiviikkona.

– Petteri Orpon (kok.) hallituksen ohjelma rakentaa koulutuspolitiikkaa, jossa jatkuva oppiminen työelämässä näyttää jäävän sanahelinäksi, summaa puolestaan STTK:n koulutuksen ja osaamisen asiantuntija Riina Nousiainen blogissaan.

Nousiainen muistuttaa, että aikuiskoulutustuella on positiivisia vaikutuksia, joita on hänen mielestään nostettu liian vähän esille julkisessa keskustelussa. Aikuiskoulutustuki lisää kouluttautumista ja alanvaihtoa.

– Erityisesti julkisen sektorin työntekijät suorittavat tuen turvin korkeampia tutkintoja samalla alalla. Esimerkiksi lähihoitajat opiskelevat sairaanhoitajiksi. Yksityisellä sektorilla työskentelevät hyödyntävät tukea enemmän alanvaihtoon, hän kirjoittaa.

Nousiainen nostaa esiin myös Työllisyysrahaston selvityksen, jossa tarkasteltiin, mikä motivoi ihmisiä hakemaan aikuiskoulutustukea ja miten he ovat kokeneet hyötyneensä tuesta.

– Selvitys tuo esiin, että yleisimmät syyt hakea aikuiskoulutustukea liittyvät alanvaihtoon, työssä koettuun kuormitukseen ja koulutustason nostamiseen. Selvitykseen vastanneet arvioivat tuen vaikutuksen omaan työssäjaksamiseensa erittäin suureksi. Työllisyysrahaston selvitys tuo tärkeää täydentävää näkökulmaa taloustieteen näkökulmista lähtevään tarkasteluun.

Nousiaisen mukaan lakkauttamisen sijaan tukea tulisi kehittää huomioimaan paremmin koulutuksen kohdentumisen ja kasaantumisen haasteet.

– Aikuiskoulutustukea on kritisoitu sen epätarkoituksenmukaisesta kohdentumisesta. Noin puolet tuen saajista ovat suorittaneet aiemman korkeakoulututkinnon, sen sijaan matalan koulutuksen varassa olevat hyödyntävät tukea verrattain vähän. Totuus on, että aikuiskoulutus kasautuu, ja sen seurauksena myös aikuiskoulutustuki. Tuen lakkauttaminen ei tuo yhtään uutta ratkaisua kasaantumisen ongelmaan. Se vain heikentää kaikkien mahdollisuuksia kouluttautua, hän kirjoittaa.

LYHYTNÄKÖISYYDESTÄ hallituksen suunnitelmille antaa moitteet myös Suomen opiskelijakuntien liitto Samok tiedotteessaan.

– Mikäli hallitus haluaa rakentaa kestävää työelämää, tarvitaan opintotuen rinnalle keinoja toimeentulon turvaamiseen silloin, kun alanvaihto tai täydennyskoulutus tulevat tarpeeseen. Aikuiskoulutustuen lakkauttamista on perusteltu erityisesti säästöillä, sillä se pitäisi mahdolliset tuensaajat töissä ja nostaisi näin työllisyysastetta. Lakkauttamispäätöksen kokonaisvaltaisia vaikutuksia on selvitetty surullisen vähän, liitto linjaa.

Samok nostaa Nousiaisen tapaan esiin Työllisyysrahaston selvityksen. Aikuiskoulutustuen koettu vaikuttavuus –tutkimuksen vastaajista 58 prosenttia oli hakeutunut opiskelemaan aiempien työtehtävien kuormittavuuden vuoksi ja 66 prosenttia vastaajista koki, että opintovapaa vaikutti työssä jaksamiseen merkittävän positiivisesti opintojen jälkeen.

– Aikuiskoulutustuen lakkauttaminen tuo minimaaliset säästöt valtiontalouteen, mutta siitä luopuminen tuo pitkällä tähtäimellä suuren hintalapun. Monille uudelleen kouluttautuminen parantaa merkittävästi työssä jaksamista. Tuen vaikuttavuutta tulisi vahvemmin mitata työn imun, hyvinvoinnin ja työuran kautta, eikä palkkatason nousun kautta, puheenjohtaja Joonas Soukkio toteaa tiedotteessa.

Samokin mukaan aikuiskoulutustuen lakkauttaminen jatkaa korkeakoulututkinnon suorittamisen mahdollisuuksia heikentävien päätösten linjaa. Samok muistuttaa, että esimerkiksi sosiaali- ja terveysalalla työskennelläkseen täytyy opiskella koko tutkinto, mikä vaatii monivuotista ponnistusta.

– Vuonna 2022 aikuiskoulutustuen saajista 45 prosenttia opiskeli ammattikorkeakoulussa. Hallitus ohjaa yhä voimakkaammin nuoria kohti tilannetta, jossa lopullisia päätöksiä omasta tulevaisuudesta tulee tehdä yhä nuorempana.

Myös Samok katsoo, että aikuiskoulutustuen lakkauttamisen sijaan tulisi ennemmin selvittää, miten tuki kohdistuisi parhaiten niille, joilla alan vaihtaminen on välttämätöntä.

– Mikäli luovumme jälleen yhdestä jatkuvan oppimisen instrumentista, saamme käsiimme vain uusia loppuunpalaneita työelämän sivuraiteelle unohtuneita, joilla työn imu on kadonnut jo kauan sitten, Samok varoittaa.

Korjattu klo 16.07: Suomen ammattiin opiskelevien liitto muutettu oikeaan muotoon Suomen opiskelijakuntien liitto.