Työnantajaliitot lähettivät tänään palkansaajakeskusjärjestöille kutsun lähteä neuvotteluihin, joiden tavoitteena on lähtökohtaisesti vientivetoinen malli. Neuvottelujen määrä alkaa perjantaiaamuna 24. marraskuuta.

Työnantajajärjestöt pyytävät palkansaajakeskusjärjestöjä nimeämään liitoistaan edustajat neuvotteluihin, jotka käydään toimialaliittojen välillä. Akavalla on kaksi neuvottelujärjestöä, Julkisalan koulutettujen ja Ylempien toimihenkilöiden YTN.

– Meillä tämä on muita keskusjärjestöjä selkeämpää. Ja kun työmarkkinamallista sopiminen liittyy työehtosopimiseen, me laitamme tietysti neuvottelujärjestömme tässä liikkeelle, Akavan puheenjohtaja Maria Löfgren (kuvassa) kertoo Demokraatille.

AKAVAN puheenjohtajaa askarruttaa erityisesti pari kysymystä ennen yhteisiä neuvotteluja.

Työmarkkinamallista on menossa parhaillaan lausuntokierros, jonka määräaika on todella lyhyt, tammikuun alkupuolille saakka, Löfgren huomauttaa.

– Lisäksi luottamuspula on työmarkkinoilla tällä hetkellä aikamoinen, Akavan puheenjohtaja huomauttaa.

Ei ole mikään salaisuus, että hallitus ja työnantajat haikailevat vientivetoista mallia – jonka sopimukset sitoisivat muidenkin toimialojen palkkakehityksen. Tämä mietityttää myös Löfgreniä.

– Tämä työmarkkinamalliasia ei voi edetä maaliin, jos vain ja ainoastaan tuijotetaan vientialoja. Tämä tosiasia on otettava huomioon. Varmaan ajastaan selviää, onko työnantajapuolella halua ratkaista asia sovinnollisesti.

KOKONAISUUTEEN liittyy olennaisesti sovittelujärjestelmä – se tapa, miten meillä työriitoja ratkotaan., Löfgren muistuttaa. Hän vertaa Suomea ja Ruotsia.

– Ruotsissa ennakoidaan asioita puoli vuotta etukäteen. Osapuolet istuvat pöytään ja pohtivat tilannetta. Suomessa odotetaan siihen pisteeseen saakka, että työrauha päättyy ja sovitteluun ei ”pääse” ennen kuin lakosta on ilmoitettu. Meidän mallimme on täysin jälkijättöinen verrattuna Ruotsiin.

Löfgren soisi mielellään, että hallituksen kaavailemista työelämän uudistuksista käytäisiin työmarkkinaosapuolten kesken keskusteluja laajemminkin. Hän korostaa, että kaikki liittyy kaikkeen.

– Kokonaistarkastelu olisi aivan ehdottoman tärkeää, jo senkin takia, että yhtä olennaista työmarkkinapalasta, Suomen mallia, tuskin saadaan kuntoon, jos näistä muista työelämän ja sosiaaliturvan osasista ei löydy minkäänlaista yhteisymmärrystä.

TÄTÄ VIESTIÄ Akava on Löfgrenin mukaan viestittänyt hallituksen suuntaan pitkin syksyä.

Keskusjärjestö vei lokakuussa pääministeri Petteri Orpolle (kok.) vetoomuksen neuvottelujen ja yhteistyön aloittamisesta hallituksen suunnittelemista työelämäuudistuksista. Palkansaajilla ja työnantajilla on vielä mahdollisuus löytää toisensa, mutta siihen tarvittaisiin hallituksen apua. Vastausta ei ole kuulunut.

– Nyt eri umpioissa nakerretaan yhtä asiaa ja kukaan ei katso, vievätkö erilaiset uudistukset toivottuun suuntaan, Löfgren kuvailee.