Akava on pitkin syksyä korostanut yhteistyön tärkeyttä ja vaikeidenkin kysymysten ratkomista yhdessä. Tästä oli kyse lokakuussakin, kun keskusjärjestö jätti pääministeri Petteri Orpolle (kok.) vetoomuksen neuvottelujen ja yhteistyön aloittamisesta hallituksen suunnittelemista työelämäuudistuksista – linjauksista, joihin Akava suhtautuu kriittisesti ja osin erittäin torjuvasti.

Vetoomus toistettiin keskiviikkona. Tähän mennessä vastausta ei ole Löfgrenin mukaan kuulunut. Keskusjärjestö esitti myös omat ratkaisunsa, miten työmarkkinoilla säilyisi sopu.

– Vetoomuksen sisältö on edelleen ajankohtainen. Mielestämme palkansaajilla ja työnantajilla on vielä mahdollisuus löytää toisensa, mutta siihen tarvittaisiin hallituksen apua. Siksi olemme vedonneet Orpoon, Löfgren toteaa Demokraatille.

Mutta kärsivällisyys näyttää olevan loppumassa myös Akavassa, kun Löfgrenin mukaan hallitus vie ”omassa umpiossaan” työelämän heikennyksiä ja sosiaaliturvan leikkauksia väkisin eteenpäin.

Isoimmaksi haasteeksi Löfgren nostaa sen, että vaikka kaikki liittyy kaikkeen, hallitus saattaa pala palalta uudistuksiaan liikkeelle – on työrauhaan puuttumista, paikallisen sopimisen lisäämistä, vientimallia… Tärkeintä olisi kuitenkin hänen mielestään katsoa kokonaisuutta.

SATOSEN seminaari palkkamallista oli osa tätä kokonaisuutta – ja Akavan puheenjohtajan mukaan vain osa ja muiden heikennysten vieminen eteenpäin kulkee omia latujaan. Seminaarissa käytiin läpi myös sitä, mitä Ruotsin vientimallista olisi opittavissa Suomessa. Löfgren löysi ainakin yhden olennaisen eron naapurien kesken.

– Ruotsissa hallitus tekee työtä sen eteen, että työmarkkinaosapuolten luottamus säilyisi ja järjestäytymisaste pysyisi korkeana. Suomessa ollaan menossa aivan eri suuntaan.

Työministeri heitti pallon työntekijöiden ja työnantajien edustajille työmarkkinoiden kehittämisessä. Jos työmarkkinajärjestöt löytävät mallin, joka täyttää hallitusohjelman tavoitteet, ei asiaa tarvitse Satosen mukaan viedä eteenpäin lainsäädäntöteitse.

Orpon hallituksen tavoitteena on siis saada Suomeen vientivetoinen malli, jossa vientialat määrittäisivät palkankorotusten yleisen linjan kaikille aloille. Akava on ilmoittanut vastustavansa tällaista mallia.

Löfgren epäilee, että konsensuksen löytäminen työmarkkinaosapuolten välillä voi olla hyvin vaikeaa, jos kokonaiskuvaa yritetään hämärtää – joka saattaa olla hyvinkin taustalla hallituksen ja elinkeinoelämän taktiikassa. Hän varoittaa, että lopputulos saattaa olla aivan muuta kuin mitä on tavoiteltu.

TYÖMARKKINAMALLISTA on alkamassa lausuntokierros, jolle on annettu aikaa 8. tammikuuta asti. Löfgren toistaa, että palkanmuodostusmalli on vain osa laajempaa kokonaisuutta, johon kuuluu muun muassa työelämän lainsäädännön ja sosiaaliturvan uudistukset ansiosidonnaisen muutoksineen. Ja kaiken taustalla leijuu lakitien uhka.

– Sopimismahdollisuus on kovin rajoitettu tällaisessa tilanteessa. Mutta toivotaan, että tästä mallista saadaan oikeasti neuvottelut käyntiin.

Lausuntoa valmistelevat Akavan puolelta Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö Juko ja Ylempien toimihenkilöiden neuvottelujärjestö YTN. Löfgren huomauttaa, että akavalaisissa liitoissa on sekä julkisella ja yksityisellä sektorilla hyvin monenlaisissa tehtävissä olevia jäseniä – ja tämä monenkirjava kokonaisuus on pakko ottaa huomioon, kun palkkamallia rakennetaan.

– Ei voi ajatella niin, että muille aloille riittää se, että odotellaan kun saadaan vienti vetämään, silloin riittää kaikille lisää jaettavaa.

TYÖNANTAJALIITOT aikovat kutsua palkkamallineuvottelut koolle, torstaina kerrottiin. Mutta keitä neuvottelupöytään pitäisi kutsua?

– Pitää todella taitavasti pohtia, mikä taho kutsuu koolle ja keitä kutsulistalla on, tämä on se ensimmäinen herkkä kohta, että neuvottelut mallista saadaan liikkeelle, Löfgren pohtii.

Kyse on myös siitä, millä taholla on missäkin asiassa toimivalta. Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n rooli lienee helpoin, koska se on samalla keskusjärjestö ja osapuoli palkkaneuvottelupöydässä. Löfgrenin mukaan myös Akavan piirissä palkkamallista neuvottelevien hahmottaminen on helpompaa kuin muissa palkansaajakeskusjärjestöissä, koska neuvottelutoimintaa pyöritetään kahden neuvottelujärjestön kautta. Jukon piirissä on 35 liittoa ja YTN:ssä 19 akavalaista liittoa.

– Ainakin akavalaiset neuvottelujärjestöt ovat valmiit kääntämään kaikki mahdolliset kivet sen eteen, että löytyisi järkevä tapa ottaa huomioon erilaiset työmarkkinoiden tarpeet, ei vain vientisektorin, vaikka se tärkeä osa onkin näin pienessä maassa.

Mutta tuleeko sitä yhteistä näkemystä? Löfgren on hieman skeptinen sen suhteen, koska pari kuukautta on kovin lyhyt aika, kun tähän mennessä mitään yhteyttä ei ole löytynyt työmarkkinaosapuolten kesken.

Kollega ”Ruotsin Akavasta”, Sacosta, totesi Löfgrenille, että Suomen uuden työmarkkinamallin rakentamiseen kannattaisi ottaa kolmen vuoden aikajänne, jotta luottamus saataisiin palautettua.

– Ihan hyvä neuvo, mutta ei mene nyt otolliseen maaperään, siltä näyttää.

PALKANSAAJAKESKUSJÄRJESTÖ SAK aloitti tällä viikolla poliittiset lakot hallituksen työelämän ja sosiaaliturvan heikennyksiä vastustaakseen. Myös osa toimihenkilöliitto STTK:n liitoista on lakkoillut. Akava ilmoitti tällä viikolla varautuvansa ylimääräisen liittokokouksen koollekutsumiseksi mahdollisia toimia varten.

Löfgren painottaa, että vaikka sopimisen tie onkin yhä mahdollisuuksien rajoissa, keskusjärjestö katsoo muitakin teitä vaikuttaa hallitukseen.

– Huolestuttavaltahan tämä näyttää, aikaa ei ole loputtomiin. Emme me keskusjärjestössä voi luottaa siihen, että junan suunta kääntyy tai hallituksen linjaan tulee enemmän tasapainoa. Emme me nuku mitään ruususen unta vaan valmistaudumme siihen, jos hallitus haluaa jonkinlaista matsia tähän yhteiskuntaan.

Akava seuraa hänen mukaansa tarkkaan ”tiettyjä tarkastelupisteitä”, joita hallitus on asettanut heti alkuvuodesta. Löfgrenin mielestä osa Akavan liitoista on jo tehnyt päätöksiä ja joillakin on jo toimiakin valmiina.

– Se on ihan oikein, että liitot reagoivat.

Akava on toimittanut myös kaikille jäsenliitoilleen STTK:n kutsun osallistua Kohtuus kaikessa -mielenilmaisuun viikon päästä.

– Liitot tekevät itse päätöksen osallistuvatko vai eivätkö osallistua. Toivon että mielenosoitus onnistuu ja sillä on vaikutusta hallituksen päätöksentekoon.

Joistakin Akavan liitoista on myös kehotettu jäseniä osallistumaan menossa oleviin poliittisiin lakkoihin. Monilla työpaikoilla on kaikkien keskusjärjestöjen liittoihin kuuluvia jäseniä.

– Liitot ratkaisevat itse, miten työpaikoilla toimitaan. On toki luonteva tapa varmaan pohtia yhdessäkin, koska samoilla työpaikoilla on eri liittojen jäseniä, Löfgren toteaa.

AKAVAN puheenjohtaja on ylipäänsä huolestunut, mihin suuntaan suomalainen työmarkkina on menossa, kun suhde ”kolmikannassa” on hyvin tulehtunut.

– Suhde maan hallituksen ja työnantajien välillä on aivan toista kuin hallituksen ja palkansaajien välillä – puhumattakaan siitä, että työnantajapuolella olisi halua neuvotella työntekijäpuolen kanssa hallitusohjelman heikennysten tilalle yhteisiä ratkaisuja.

Vaarana tässä tulehtuneessa ilmapiirissä on se, että tilanne kärjistyy myös työpaikkojen arjessa, Löfgren varoittaa.

– Peräänkuulutan poliittisten päättäjien vastuuta: nyt ei pidä lietsoa yhtään enempää eripuraa vaan tukea sitä, että saamme käyntiin aidot neuvottelut koko työelämän uudistamisen kokonaisuudesta. Tämähän ei poista hallitukselta ja eduskunnalta päätöksenteon mahdollisuutta.