Akavan opiskelijoiden puheenjohtaja Kasper Laaksonen katsoo, että nuorten tulevaisuususkoa vahvistaisi kokemus siitä, että päättäjät tekevät ratkaisuja aidosti nuorten tulevaisuutta ajatellen.

– Ratkaisuilla viestitään nuorille siitä, että heidän tulevaisuutensa on päätöksentekijöille tärkeä asia, hän sanoo.

Maaliskuussa julkaistun nuorisobarometrin mukaan nuoret kokivat eniten paineita työhön ja opintoihin liittyvistä asioista. Laaksonen arvioi, että nuorten tulevaisuudenuskoa koettelevat monet asiat – edellä mainittujen lisäksi esimerkiksi tietoisuus maailmantilanteesta.

Laaksosen mielestä on arvokasta, että nuorten asioista keskustellaan, mutta harmittavan usein nuorten mielipiteet jäävät kuulematta. Laaksonen toivoo, että erilaisia nuorten ja opiskelijoiden järjestöjä kuunneltaisiin ja otettaisiin osaksi päätöksentekoa.

AKAVAN opiskelijat esittää konsteja vastavalmistuneiden työllistymisen parantamiseksi ja harjoittelupaikkojen saamisen helpottamiseksi.

Korkeakoulutettujen keskusjärjestö Akavan koostamien tietojen mukaan alle 30-vuotiaiden korkeakoulutettujen työttömyys on kasvanut suhteellisesti enemmän kuin työttömyys yleensä. Lisäksi vastavalmistuneiden korkeakoulutettujen työttömyys on kasvanut ripeämmin kuin muilla korkeakoulutetuilla. Vaikka suurin osa esimerkiksi Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen VATT:n mukaan työllistyy, valmistuu moni työttömäksi.

– Kyllä korkeakoulutukseen hakeutuessa täytyy nähdä, että se on panostus itseen ja saat koulutuksella töitä. Me näemme, että korkeakoulutus on edelleen paras tapa varmistaa työllistyminen ja urakehitys. Mutta jos samaan aikaan valmistuneiden työttömyys koko ajan kasvaa, se alkaa jossain vaiheessa välittää nuorille viestiä, ettei korkeakouluttautuminen muka kannattaisi.

Se on Laaksosen mukaan haitallinen viesti, kun korkeakouluvision ja Akavan opiskelijoidenkin tavoitteena on, että 60 prosenttia nuorista olisi suorittanut korkeakoulutuksen vuonna 2040. Myös Suomen Pankin mukaan korkeakoulutus on välttämätöntä kasvun kannalta, Laaksonen muistuttaa.

Työllistymisen vauhdittamiseksi Akavan opiskelijat esittää, että ansiosidonnaisesta työttömyysturvasta luodaan malli, jossa kuuden kuukauden työssäoloehdolla olisi oikeutettu 60 päivän ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan.

Tällä hetkellä ansiosidonnaista työttömyysturvaa saadakseen on täytettävä 12 kuukauden työssäoloehto 28 kuukauden aikana.

– Kaikki tietävät, että kesälomat eivät riitä sen kerryttämiseen. Se tarkoittaa, että käyt opintojen ohella töissä. Se vie fokusta pois opiskelusta ja fakta on, ettei kaikilla ole mahdollista käydä töissä opintojen ohessa.

Mahdollisuus kerryttää lyhyemmällä työssäoloehdolla pieni puskuri ansiosidonnaista esimerkiksi siltä varalta, ettei valmistuttuaan heti pääse töihin, antaisi Laaksosen mukaan rauhan hakea töitä täysillä sen sijaan, että työttömyyden lisäksi joutuu murehtimaan taloudellista tilannetta.

HARJOITTELUPAIKKOJEN puute piinaa opiskelijoita ja saattaa johtaa valmistumisen viivästymiseen. Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arenen mukaan esimerkiksi sote-alan opiskelijoista noin 3600 ei valmistunut lukuvuonna 2024-2025 ajallaan, koska heille ei löytynyt harjoittelupaikkaa.

– Jos tässä työllisyystilanteessa haet pitkään harjoittelupaikkaa ja saat joka kerta kielteisen vastauksen, se varmasti tappaa motivaation myös hakemiseen ja korkeakoulutuksen loppuun viemiseen. Pahimmissa tilanteessa et sitten valmistu lainkaan, Kasper Laaksonen kuvailee.

Se, että harjoittelupaikkoja on nihkeästi tarjolla, voi asettaa opiskelijat kohtuuttomiin tilanteisiin, joissa he käytännössä maksavat siitä, että voivat suorittaa opinnoissa pakolliset harjoittelujaksot.

– Harjoittelupaikkoja voi joutua hakemaan todella kaukaa omasta opiskelupaikkakunnasta. Silloin joutuu maksamaan matkustamisesta tai pahimmassa tapauksessa on muutettava harjoittelun ajaksi toiselle paikkakunnalle, jolloin tulee asumiskulut pahimmillaan sekä harjoittelu- että opiskelupaikkakunnalla, Laaksonen kertoo.

– Me Akavan opiskelijoissa olemme ehdottomasti sitä mieltä, että harjoittelusta ei koskaan kuuluisi koitua kuluja ja optimaali tilanne on se, että harjoittelusta saadaan myös palkkaa. Tällä hetkellä tilanne on todella se, että ihmiset eivät pääse edes palkattomiin harjoitteluihin.

AKAVAN opiskelijat esittää, että valtion tutkimus- ja kehittämisrahoitusta voi hyödyntää myös rahoitettavissa hankkeissa tehtävään ja hanketta hyödyttävään korkeakouluharjoitteluun tai lopputyöhön. Tästä olisi Laaksosen mukaan hyötyä myös yrityksille.

– Koko ajan puhutaan siitä, että tutkimus on iso osa tulevaisuutta ja yritykset satsaavat tutkimukseen, kehitykseen ja innovaatioihin. Me tarvitsemme osaajia, joilla on ensikäden kokemus tki-projekteista. Tällä tavalla saisimme myös niitä. Varmistamme, että opiskelijat valmistuvat ja samalla he saavat osaamista tki-puolelta.

Varsin vähäiselle käytölle jääneen työllistymissetelin käyttömahdollisuuksia voisi Akavan opiskelijoiden mielestä laajentaa koskemaan korkeakoulujen harjoittelujaksoja.

– Kun työllistymisseteli kattaa puolet palkkakustannuksista tiettyyn summaan asti, se voisi antaa motiivin ottaa nuori opiskelija harjoitteluun.

Laaksonen muistuttaa, että yritys voi harjoittelun yhteydessä kasvattaa tulevaa ammattilaista yrityksen tavoille. Kun hän valmistuu, olisi yrityksellä mahdollisuus palkata valmiiksi talon tavat tunteva työntekijä.