Lindén tarjoaa vaihtoehdoksi ”yksityissektorin pönkittämiselle” SDP:n hoitotakuu- ja omalääkärimallia.

– Terveydenhuoltomme nykyhetken kiperin ongelma on joustava ja nopea pääsy terveyskeskuksen sairausvastaanotolle.

Lindén kiteyttää SDP:n vaihtoehdon tiedotteessaan seuraavasti:

A) Lisätään lääkäreiden määrää 500:lla ja hoitajien määrää 300:lla terveyskeskusten sairaanhoitoon.

B) Järjestetään lääkäreiden ja hoitajien työ omalääkäri- ja omahoitajatyöpariin perustuvaksi. Sama lääkäri ja hoitaja tuntee potilaat ja potilas tuntee heidät. Yhdellä työparilla on keskimäärin 1200 asukasta hoitovastuullaan.

C) Lisätään digitaalisia palveluja. Paras malli on tässäkin omalääkäri- ja omahoitajan tapaaminen etänä. Pääsy vastaanotolle tai kotikäynti turvataan aina potilaan niin halutessa.

D) Lisätään iltavastaanottojen määrää.

2. Omalääkäri-omahoitajamalli lisää työn hallintaa ja muodostaa vetovoimatekijän, joka turvaa lääkäreiden ja hoitajien saannin terveyskeskuksiin.

3. Rahoitus lisähenkilöstön palkkaamiseen saadaan palauttamalla SDP:n pääministerikaudella vuonna 2022 säädetty hoitotakuulaki, jonka Orpon hallitus on kumonnut ja leikannut samalla terveyskeskusten rahoitusta 121 miljoonaa euroa.

4. Lisärahoitus ja toimintamallin muutos tuottavat 1,5 miljoonaa lääkärikäyntiä ja 1 miljoonaa hoitajakäyntiä lisää. Jonot poistuvat, vastaanotolle pääsee nopeasti ja hoitajaan tai lääkäriin saa joustavasti yhteyden.

5. Hyvinvointialueet voivat käyttää omalääkäreinä ja omahoitajina myös kilpailutetuilla ostopalveluilla hankittuja palveluja silloin kun se on toiminnallisesti ja taloudellisesti perusteltua. Myös hyvinvointialueiden järjestämää ammatinharjoittajamallia tulee laajentaa.

6. Terveyskeskuksiin järjestetään keskeisten erikoisalojen lääkäripalveluja (naistentaudit, silmäsairaudet, korva-, nenä- ja kurkkutaudit, ortopedia jne.) siten, että omalääkärit voivat nopeasti konsultoida erikoislääkäreitä.

7. Mielenterveystyössä ulotetaan koko maahan pääministeri Marinin (sd.) hallituskaudella käynnistetty ja nopeasti laajentunut Terapiat etulinjaan -toimintamalli. Se perustuu mielenterveysongelmien ensivaiheen käsittelyyn koulutettujen hoitajien ja heitä tukevien erikoissairaanhoitajien, psykologien ja psykiatrien työhön ja helppokäyttöisiin digitaalisiin palveluihin.

8. Laboratorio- ja kuvantamistutkimukset ovat nykyiseen tapaan potilaille maksuttomia terveyskeskuslääkärin lähetteellä. Näytteenotto järjestetään lähipalveluna.

LINDÉN näkee, että edellä kuvattu malli olisi ”realistinen, asiakaslähtöinen ja kustannustehokas”.

– Se perustuu vahvaan perusterveydenhuoltoon ja tiiviiseen yhteistyöhön sairaaloiden ja sosiaalihuollon osaajien kanssa, hän sanoo tiedotteessaan.

– Orpon hallitus on leikannut terveyskeskuksilta 121 miljoonaa euroa. Pahimmillaan tämä voi johtaa terveyskeskuksen vastaanottopalvelujen vähentymiseen 30 %:lla nykyisestä. Tämä arvio on esitetty professoriasiantuntijan toimesta eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle, Lindén jatkaa.

Lindénin mukaan hallitus pyrkii ”paikkaamaan” julkisen terveydenhuollon leikkauksia tukemalla yksityisten palveluiden käyttöä korottamalla Kela-korvauksia.

– Vuoden 2024 kokemukset eivät rohkaise. 60 miljoonan euron lisäys korvauksiin nosti lähinnä palveluiden hintoja ja suli terveysyritysten voittoihin. Käyntien lisäys oli mitätön.

Hallituksella on meneillään erilaisia Kela-korvaushankkeita.

– Rahaa tuntuu riittävän. Yksityissektorin pönkittäminen pirstoo terveydenhuollon palvelujärjestelmää. Parempi tapa hyödyntää yksityisiä palveluja olisi niiden hankkiminen ostopalveluna hyvinvointialueiden toimesta. Tämä kuitenkin edellyttäisi rahoituksen ohjaamista hyvinvointialueille, Lindén näkee.

Hänen mukaansa Kela-korvausten kasvattaminen houkuttelee lääkäreitä siirtymään terveyskeskuksista yksityissektorille ja vahvistaa pääomasijoittajien omistamien suurten terveyspalveluketjujen asemaa.

– Tätä kehitystä ei voi millään tavalla pitää hyvänä.