Asiasta kertoivat ensimmäisenä Yle ja Ilta-Sanomat.

Perhevapaalla ollut Krista Kiuru palaa alkuperäisten suunnitelmien mukaan takaisin ministeriksi.

Lindén ehti toimia ministerinä 4. helmikuuta alkaen.

Hän nostaa esiin muun muassa hallituksen budjetin laadinnan, terveydenhuoltoon liittyneen välikysymyksen ja hoitajakriisin.

– Aika sopivasti pöytä on nyt putsattu. Ei minun ansiotani ollut tietenkään, mutta eilen tuli sopimus, hän toteaa viitaten hoitajien palkkariitaan syntyneeseen ratkaisuun.

– Ihan työteliäs aika, Lindén sanoo.

Kesällä hän ehti pitää vain viikon vapaata.

Krista Kiurun kanssa hän kertoo pitäneensä ministerikauden aikana yhteyttä.

Kiuru on tällä hetkellä mukana myös Porin kaupunginjohtajakisassa. Jos ministeri vaihtuisi vielä tällä kaudella uudestaan, Lindén vaikuttaisi olevan tarvittaessa käytettävissä uudellekin pätkälle.

– Miksei olisi, jos siihen kelpaa, hän naurahtaa.

MISSÄ SITTEN näkyy ministeri Lindénin kädenjälki?

Lindén nostaa esiin hoitotakuun tiukentamisen. Siinä riitti hiomista vielä hänenkin ministeriaikanaan.

Hän mainitsee myös muun muassa omalääkärimallin edistämisen sekä lastensuojelulain kokonaisuudistuksen käynnistämisen.

EU-kokouksissa Lindén ehti käydä koronarajoitusten helpotettua jo niin paljon, että keskeiset kollegaministerit eri maista tulivat tutuiksi.

Hoitoalan työtaistelun Lindén nimeää kautensa vaikeimmaksi asiaksi. Hän joutui muun muassa valmistelemaan potilasturvallisuuslain.

Tehyn ja Superin toimiin Lindén ei halua esittää kritiikkiä.

– Työtaisteluita on näköjään terveydenhuollossa säännöllisin väliajoin. Se on kuitenkin työvoimapula -ala tällä hetkellä. Itse asiassa se, jos palkat nousevat vähän keskimääräistä tasoa enemmän, vaikka se voi tehdä niin sanotusti veronmaksajille vähän kipeää, se on minusta ihan oikea ratkaisu sikäli, että tässä saadaan nyt sitten työvoimaa sairaaloihin. Onhan tämä ollut vaikea tilanne.

Lindén muistuttaa, että palkkaratkaisu ei yksin ratkaise työvoimapulaa, mutta hän pitää sitä yhtenä osatekijänä. Tarvitaan myös koulutuksen lisäämistä ja ulkomaista rekrytointia.

LINDÉN SUREE perusterveydenhuollon tilaa ja pitää sen vahvistamiseksi juuri hoitotakuun kiristämistä tärkeänä.

– Työterveyshuolto on onnistunut hankkimaan itselleen 20 vuodessa suunnilleen tuplarahoituksen. Erikoissairaanhoito on laskuttanut kunnilta paljon niin kuin tiedetään, ja tehnyt tietysti sillä rahalla hyvää hoita. Lisäksi yksityissektori on laajentunut, mutta perusterveydenhuolto on jäänyt ihan nollille tässä. Siellä on ollut liian pieni rahoitus.

Perusterveydenhuolto on ollut kokonaan kuntien vastuulla. Tässä mielessä Lindén pitää sote-uudistusta tärkeänä, koska se vie soten laajemmille hartioille hyvinvointialueille.

– Perusterveydenhuollon vahvistamiseen tein kaiken, mitä pystyin.

HOITAJIEN PALKKASOPUA ei Lindénin tietojen mukaan ollut käyty kuittauttamassa valtiolla.

Nyt sovun jälkeen työnantaja ja hoitajajärjestöt kiistelevät siitä, sisältyikö hyvinvointialueille siirryttäessä tuleva palkkaharmonisaatio jo palkkasovussa mukana vai ei.

Onko se?

– En minä ole perehtynyt sopimukseen, mutta ulkopuolelta katsottuna tiedän, että kummankin pitää kertoa asia taustoillensa edullisesti, liittojohtajan jäsenilleen ja (Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n Markku) Jalosen veronmaksajille. Minulla on se käsitys, että tietty rahoitus, joka tulee tapahtumaan siellä, on laskettu siihen varmaan, Lindén pyörittelee.

Eli on laskettu tietty harmonisaatiorahoitus siihen sisään?

– Niin, jokin hintalappu luultavasti.