Perussuomalaisten presidenttiehdokas Jussi Halla-aho arvosteli viikonloppuna tasavallan presidenttiä Sauli Niinistöä siitä, että tämä olisi “astunut hiukan sen oman tehtäväkenttänsä ulkopuolelle ja ottanut kantaa esimerkiksi hallituspoliittisiin kysymyksiin”.

– Olen eri mieltä Halla-ahon kanssa. Sauli Niinistö on toiminut kaudellaan oikein ja ollut monessa asiassa kansaa yhdistävä tekijä, Stubb sanoo Demokraatille.

Hallituksen arkiseen työhön Stubb ei presidenttinä puuttuisi, mutta arvoista pitää hänen mielestään uskaltaa puhua aina kun siihen on tarvetta.

EHDOKKUUTENSA julkistamistilaisuudessa keskiviikkona Stubb puhui voimakkaasti esimerkiksi lehdistönvapauden puolesta. Hän sanoo pitävänsä median vapautta pienen demokraattisen maan tärkeänä vahvuutena. Poliitikkojen ei pidä yrittää painostaa tai suitsia valvojiaan.

– Ei, kerroin vain mitä mieltä itse olen. Sain itse aikoinaan pääministerinä osani välillä epämiellyttävästäkin uutisoinnista ja tiedän hyvin, miltä se tuntuu. Silti aina jos pitää valita puolustaako poliitikkoa tai mediaa, valitsen ehdottomasti lehdistönvapauden.

Stubbin mielestä polarisaatio ja keksittyjen sisäisten viholliskuvien maalaileminen vaarantaa koko maan etua.

– Ei meillä ole näin pienenä maana ja kansana heikentää itseämme tarkoituksellisella vastakkainasettelulla. Uskon enemmän yhteistyöhön. Enkä todellakaan tarkoita tällä sitä että kaikista politiikan linjoista pitäisi olla samaa mieltä – päinvastoin.

Stubb sanoo kaipaavansa politiikan argumentointiin lisää älyllistä rehellisyyttä. Hän on itse myöntänyt olleensa väärässä tukiessaan muun muassa Suomen talouselämän toivomia Venäjän ydinvoima- ja kaasuputkihankkeita 2010-luvun alussa.

– Luulen, ettei minulla ole tuolta ajalta enempää virheitä tai luurankoja kaapissa. Kaiken olen kysyttäessä kertonut.

VENÄJÄN hyökätessä Ukrainaan talvella 2022 Stubb oli professorina Firenzessä. Hän sanoo sodan muuttaneen ajatteluaan Suomen politiikkaan paluusta – josta hän oli aiemmin visusti kieltäytynyt.

– Suomesta tuli geopoliittisesti tärkeä toimija, ja päädyin siihen että kokemukseni kansainvälisestä politiikasta hyödyttäisi Suomea. Varsinkin Nato-jäsenyyden aikana meidän pitää voimakkaasti ottaa omannäköisemme paikka kansainvälisissä yhteisöissä.

Stubb muistuttaa kannustaneensa viime vuonna pääministeri Sanna Marinia ja hänen hallitustaan. Tänä vuonna hän sanoo olleensa Petteri Orpon tsemppaajana.

– Ei olisi korrektia, että joku entinen pääministeri alkaa sivusta haukkua hallituksen toimintaa. Tiedän hyvin, millaisessa paineessa ja usein puutteellisen informaation varassa päätöksiä tehdään.

Stubbin mukaan Marinin hallitus hoiti hyvin muun muassa korona-ajan ja Nato-prosessin, ja ansaitsee siitä kiitoksia.

– Sen sanominen ei ole pois keneltäkään.

KESÄN poliittinen kohu rasismista on ollut Stubbin mukaan puheenaihe myös hänen perheessään.

Stubbin puoliso on kotoisin Britanniasta. Hän tuntee entisen kotimaansa maahanmuuttokeskustelun, johon myös Brexitin esiintuomat eristäytymistä kaivanneet asenteet liittyvät.

– Olen vaimoni kanssa pohtinyt, että on hyvä, jos Suomessa aletaan nyt kohujen hälvettyä keskustella siitä, miksi rasismi on maalle vahingoksi. Ja mitä maahanmuutto meille merkitsee, miksi sitä ei pysty välttämään missään maassa.

Mikä on hänen kantansa Tiitisen listan eli Stasi-kytkennöistä epäiltyjen suomalaisten nimilistan julkaisemiseen?

– En näe mitään estettä julkaisulle. Siitä on kasvanut jo paljon merkitystään suurempi, turhan salakähmäinen asia.

Toivottaisiko presidentti Stubb edeltäjänsä tavoin uudenvuodenpuheessaan kansalaisille Jumalan siunausta?

– Tietenkin. Se on kaunis perinne.

Miten politiikasta edellisen kerran vuonna 2016 luopunut Alexander Stubb eroaa luonteeltaan nykyisestä presidenttiehdokkaasta?

– Minulla ei ehkä ole enää sitä sähköauton kiihtyvyyttä jos ärsyynnyn jostain. Ainakin vaimoni sanoo, että minusta on tullut maltillisempi, ehkä harkitsevampikin ihminen.