Pääkirjoitukset
22.11.2018 17:00 ・ Päivitetty: 22.11.2018 15:07
Älylaitteet eivät pelasta, jos ryhmäkoot luokassa kasvavat eikä lapsen opiskelusta ole kotona kukaan kiinnostunut
Suomalainen peruskoulu on yhteiskunnallisen tasa-arvon lähde, joka sivistää kansainvälisesti korkeatasoisella opetuksellaan köyhiä ja rikkaita. Näin olemme tottuneet ajattelemaan ja asian ovat vahvistaneet myös tutkimukset.
Vuonna 2015 Pisa-tutkimus totesi tilanteen yllättäen muuttuneen. Peruskoulun tasa-arvoisuus on vähentynyt 2000-luvun alkuvuosista, ja vähävaraisten lapset pärjäävät koulussa varakkaiden jälkikasvua huonommin.
Helsingin yliopistossa tehty toistaiseksi julkaisematon tutkimus on pyrkinyt selittämään muutosta. Tutkijoiden mukaan huonontunut koulumenestys liittyy digitalisaatioon ja uusiin opetusmetodeihin.
Vaikka toisella asteella oma-aloitteisuutta voidaan myös odottaa, perinteisen opettajan johdolla opiskelun vähentäminen on osoittautunut huonoksi ideaksi.
Lapset, joiden kanssa tehdään kotona läksyjä, pärjäävät tutkijoiden mukaan muita paremmin. Samalla koulujen uudet menetelmät vastuuttavat lapsia aiempaa enemmän omasta oppimisestaan. Psykologian professori emerita Liisa Keltikangas-Järvinen totesi Helsingin Sanomissa, että koululaisilta vaaditaan nykyisin sellaista omatoimisuutta ja vastuunottoa, johon kaikki eivät ikänsä puolesta ole valmiita.
Ongelma ei vaikuttaisi sittenkään liittyvän suoranaisesti älypuhelimiin ja tabletteihin vaan siihen, että lapset tarvitsevat 2010-luvullakin aikuisten läsnäoloa ja ohjausta. Digilaitteista ja uusis ta itseohjautuvuuteen kannustavista opetusmenetelmistä voi olla hyötyä, kunhan perinteistä ihmiskontaktiin perustuvaa kasvatusta ei heitetä ulos etu ovesta.
Älylaitteet eivät pelasta, jos ryhmäkoot luokassa kasvavat eikä lapsen opiskelusta ole kotona kukaan kiinnostunut.
Lisää aiheesta
Samanlaisista itseopiskeluun liittyvistä ongelmista on raportoitu myös ammatillisessa koulutuksessa. Vaikka toisella asteella oma-aloitteisuutta voidaan myös odottaa, perinteisen opettajan johdolla opiskelun vähentäminen on osoittautunut huonoksi ideaksi. Ammattikouluista valmistuu liiallisen itseohjautuvuuden vuoksi osaajia, joilla ei ole juuri minkäänlaisia edellytyksiä harjoittaa ammattiaan.
SDP:n vastaus koulutusjärjestelmän eriarvoisuutta lisäävään kriisiin on varhaiskasvatuksen maksuttomuus ja oppivelvollisuuden ulottaminen toiselle asteelle. Uudistukset palvelevat erityisesti vähävaraisia perheitä. Varhaiskasvatuksella voidaan tasata lähtökohtien eriarvoisuutta. Pakollinen toinen aste estää puolestaan opintojen päättämisen peruskouluun, minkä on todettu lisäävän syrjäytymistä.
Helsingin Sanomien raportoimasta vielä julkaisemattomasta tutkimuksesta on liian aikaista tehdä pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Paluu 1950-luvulle on tuskin ratkaisu tasa-arvon vähenemiseen, mutta entistä pienempien lasten pitkälle viety itseohjautuvuus ja liiallinen tukeutuminen digitaalisiin laitteisiin kuulostaa opetuksen kulmakivenä arkijärjen vastaiselta.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.