Iowan ensimmäisten tulosten julkistaminen viivästyi lähes vuorokaudella tulosten raportoimiseen käytetyn sovelluksen teknisten ongelmien takia. Tuloksista oli keskiviikkoaamuna Suomen aikaakin julkistettu vasta noin kaksi kolmasosaa.

– Iowan kyky toimia lähtölaukauksena ja tuottaa momentumia joillekin ehdokkaille aleni, koska se uutinenhan oli nyt tämä sotku eikä niinkään se, että kuka siellä loppujen lopuksi voittaa, Aaltola sanoi STT:lle.

– Eihän tuollaista nyt saisi vuonna 2020 tapahtua. Epäonnistutaan periaatteessa aika helpossa tehtävässä ja saadaan vaalit sekaisin. Siitä seuraa se, että kun vaalitulokset viivästyvät, niin tulee kysymysmerkkejä ja erilaiset salaliittoteoriat lähtevät liikkeelle. Luulen, että Iowa ei ole enää tuossa asemassa 2024 kun esivaaleja käydään.

– Amerikkalaiset rakastavat eriskummallisia perinteitään. Siinähän on sellainen suoremman demokratian elementti, kun ei vaan mennä äänestyskoppiin.

Iowan esivaalien kaksi suosituinta ehdokasta olivat ääntenlaskun loppuvaiheessa ex-pormestari Pete Buttigieg (kuvassa) ja senaattori Bernie Sanders. Elizabeth Warren on sijoittumassa kolmanneksi ja ex-varapresidentti Joe Biden vasta neljänneksi.

Vaikka Iowan merkitys on tulossotkun myötä vähentynyt ja Iowaa pidettiin Buttigiegille vahvana osavaltiona, saisi hän silti yllätysvoitostaan hyvää näkyvyyttä.

– Odotusarvoihin nähden näitä aina mitataan. Odotusarvo ei ollut, että hän voittaa, ja sitä kautta hän saa nostetta. Sanders pärjäsi hyvin, mutta niin hänen odotettiinkin pärjäävän. Bidenin momentum kärsi tästä, mutta ei mitenkään lopullisesti, Aaltola analysoi.

Tulokset saattavat Aaltolan mielestä kieliä siitä, että demokraatit eivät ole kovin tyytyväisiä tämänhetkisiin ehdokkaisiin. Esimerkiksi Bideniä pidetään ehdokkaana, joka voi voittaa presidentti Donald Trumpin. Biden ei kuitenkaan ole mikään tähti, joka saisi ihmisiä liikkeelle.

– Siellä selvästi haetaan vähän nuorempia kasvoja ja uusia ehdokkaita.

Yksi Iowan sotkun seuraus on se, että ehdokkailla on mahdollisuus nousta toden teolla mukaan presidenttikisaan myöhempänä ajankohtana kuin aikaisempina vuosina.

Tämä avaa mahdollisuuden erityisesti New Yorkin entiselle pormestarille, Michael Bloombergille, joka jätti ensimmäiset esivaaliosavaltiot kokonaan väliin ja panostaa supertiistaihin 3. maaliskuuta, jolloin esivaalit järjestetään yli kymmenessä osavaltiossa.

– Iowan painoarvon laskiessa supertiistain merkitys korostuu, ja siihen mahtuisi vielä uusia ehdokkaita mukaan, Aaltola sanoi.

STT–Anssi Rulamo