Satoja ihmisiä kuolee päivittäin eikä yhteisesti sovitusta suunnitelmasta ulos koronaviruspandemiasta ole tietoakaan.

– Olemme heränneet kauhistuttavaan todellisuuteen, jossa ruumiita kuljetetaan avolavapakettiautojen lavoilla kuolemansyyntutkintaan Philadelphiassa, uutiskanava CNN:n toimittaja Zachary B. Wolf kauhisteli.

Wolf muistutti kolumnissaan, että koronavirusepidemiassa on kohta kuollut enemmän amerikkalaisia kuin Vietnamin sodassa. Vietnamissa kuoli vajaan vuosikymmenen aikana noin 58 000 amerikkalaista.

Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Mika Aaltola muistuttaa, että vaikka Vietnamin sodan ja koronapandemian numerot täsmäävät, löytyy myös eroavaisuuksia.

– Pandemiat taas aiheuttavat yhteiskunnassa sisäistä juopaa. Otetaan vaikkapa isot mittavat tukipaketit, joiden ongelmallisuus on Suomessakin huomattu. Kun ryhdytään pohtimaan, kenelle rahaa menee ja kuinka paljon, tai jaetaanko se riittävän tehokkaasti, saadaan aikaan mehevä riita, Aaltola pohtii.

Koronavirusepidemia on tuonut mukanaan monille amerikkalaisille oman talouden romahtamisen. Hyväntekeväisyysjärjestöjen ruoka-avun ja ruokapankkien asiakasmäärät ovat räjähtäneet kasvuun samalla, kun niille lahjoitetun ruuan määrä on tasaisesti vähentynyt.

– Tämä on kuin yrittäisi sammuttaa raivoavaa suurpaloa vesisangoilla, ohiolaisen ruokapankin edustaja Lisa Hamler-Fugitt valitti Time-lehden haastattelussa.

Aaltola myöntää, että Yhdysvallat on pahimmillaan “kylmä, kova ja karu maa” verrattuna pohjoismaisiin hyvinvointivaltioihin.

– Siinä on toisena puolena se, että odotukset joita kansalaisilla suhteessa osavaltioihin ja liittovaltioon on, ovat vähäiset. Siksi nämä kymmenet tuhannet kuolemantapaukset, joita maassa on ollut, eivät ole aiheuttaneet sellaista poliittista shokkia, jonka ne voisivat aiheuttaa jossain muussa maassa.

Toisaalta liittovaltion avokätisesti jakama raha auttaa Yhdysvalloissa sekä yksityisiä ihmisiä että yrityksiä.

– Työttömyyskorvaus saattaa monella olla suurempi kuin palkka. Miljardien tukiohjelmat kyllä vaikuttavat, ja hätäapurahaa on Yhdysvalloissa liikkeellä huomattavia määriä verrattuna vaikkapa Euroopan unioniin, Aaltola muistuttaa.

Yhdysvaltojen osavaltioiden tilanne on pandemiassa täysin erilainen. Taudin pahiten runtelemat osavaltiot ovat hakeneet apua liittovaltiolta, mutta tämä ei ole osoittautunut ongelmattomaksi.

– On ollut sellaista eripuraisuutta, joka on jopa Yhdysvalloissakin melko ennenkuulumatonta. Pahiten koronan kourissa olevat osavaltiot ovat demokraattien johtamia, kun taas liittovaltio, joka on republikaanien hallussa, on ollut haluton antamaan niille varoja tai vitkutellut niiden jaossa, Aaltola sanoo.

– Tällä on tavattomat vaikutukset osavaltioiden ja liittovaltion välisiin suhteisiin, ja se tulee tulehduttamaan välejä liikuttaessa syksyn presidentinvaaleja kohti.

Samaa tahtia kuin epidemia on edennyt, myös sen vaikutukset Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin kannatukseen ovat alkaneet näkyä. Pandemian alussa Trump pääsi nopeasti liikkeelle lentokieltoineen, mutta tapahtumien edetessä johtajuus on alkanut lipsua samalla, kun julkisista esiintuloista on tullut entistä ristiriitaisempia.

– Trumpin keskeinen valttihan on ollut se, että olipa hänen poliittisesta tyylistään mitä mieltä tahansa, taloudellinen kasvu hänen aikanaan on jatkunut ja pörssikurssit nousseet. Nyt amerikkalaiset ovat jo huolissaan työpaikoistaan, joten Trumpilla on edessään paljon negatiivisia asioita vaalivuonna, Aaltola uskoo.

Vaikka pandemiat sinällään eivät ole millään tavalla poliittisia tapahtumia, ne ovat omiaan vahvistamaan niitä poliittisia trendejä, joita ajassa on. Yhdysvalloissa tämä tarkoittaa polarisaation ja eripuraisuuden vahvistumista entisestään.

– Jos katsoo viime vuoden lopun prognooseja maailman kehittymisestä, niin sieltä vastaukset jo löytyvät. Kaikenlaiset olemassa olevat ristiriidat korostuvat. Se on taudin perusviesti, Aaltola painottaa.

– Taudit ovat eräänlainen turboahdin, jotka kiihdyttävät olemassa olevia trendejä ja tätä kautta polarisaatiota, joka Yhdysvalloissa on muutenkin jo syventynyt. Yhdysvallat on tulevaisuudessa entistä ristiriitaisempi maa.

STT–Hannu Aaltonen