Ylen mukaan pisimmällä valmistelussa on Pohjois-Euroopan maavoimajoukkojen esikunta, joka menisi Suomen maavoimien esikunnan yhteyteen Mikkeliin.

Toinen esikunta tulisi Suomeen kriisitilanteessa tuleville Nato-maiden FLF-joukoille. Ylen lähteiden mukaan nämä joukot sijoittuisivat etupäässä pohjoiseen ja niiden esikuntaa suunnitellaan joko Rovaniemelle tai Sodankylään.

Kuten Ylelle puolustusministeri Antti Häkkänen kertoo Demokraatillekin, ettei päätöksiä esikuntapaikoista ole tehty.

– Siitä puolustusministeriö tekee ratkaisun ihan lähiaikoina. Se on päätöskypsä kohta.

FLF-joukkojen osalta Häkkänen puhuu infrastruktuurialueesta ja suunnittelutoiminnoista.

– Se päätetään vasta reilusti myöhemmin. Vasta nyt on saatu periaatepäätös ja kehysvaltio nimettyä. Nyt alkaa työ, mitkä maat siihen tulevat ja sen jälkeen mitkä fyysiset sijainnit siihen päätetään.

Tämäkin esikunta on siis tulossa Suomeen.

Kysyttäessä, tuleeko se Pohjois-Suomeen, Häkkänen kuvaa tietoja “hatariksi” ja “spekulatiivisiksi”.

Jo aiemmin on kerrottu, että Ruotsi ottaa johtoonsa eri maiden FLF-joukot Suomessa kehysvaltiona.

– Nyt meillä käynnistyy yhdessä Naton kanssa sotilaallinen ja puolustuspoliittinen suunnittelu – kuinka vahva siitä pitäisi tehdä, mitkä maat kontribuoivat siihen, Häkkänen sanoo.

– Tästä aletaan nyt neuvotella muiden Nato-maiden kanssa puolustushallintojen välillä. Helmikuun puolustusministerikokouksessa on välitarkastus, mihin asti on edetty. Tämän suunnittelun yhteydessä tehdään myös sijaintipaikka-analyysi. Näistä kaikistahan liikkuu valtava määrä mukamas tietoja ympäriinsä eri paikoissa, mutta ei ole mitään päätöksiä tästäkään asiasta.

KUN entinen ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) puhui viime viikolla eduskunnassa hallituksen ulkopoliittisesta selonteosta, hän muistutti kuitenkin kahdesta asiasta: eduskunnan informoinnista sekä sen ymmärtämisestä, että Nato kattaa hyvin laajan kattauksen erilaisia teemoja.

Esimerkiksi hän nosti yhdysvaltalaissenaattori Lindsey Grahamin avauksen Naton tekoäly- ja kvanttilaskentakeskuksen perustamisesta Suomeen.

– Huomasimme, että puolustusministeri ampui ajatuksen alas lonkalta. Olisiko ollut parempi ensin yhdessä arvioida, mitä kaikkea tällaisen yhteistyön vahvistaminen voisi meillekin tuoda tullessaan, Haavisto täräytti.

Häkkänen ei niele Haaviston kritiikkiä.

– Haavisto heitti lonkalta tämän. Minä luulin, että Haavisto olisi perehtynyt Nato-asioihin, mutta ei ollutkaan, Häkkänen lataa.

Häkkänen sanoo, että Suomi on valmistellut vuoden sitä, miten edistämme parhaiten teknologiaosaamista Naton sisällä.

– Me olemme perustaneet kahteen yliopistoon Suomessa Nato-teknologiakeskuksen, Oulun yliopistoon ja Aalto-yliopistoon. Nato-osaamiskeskus ei varsinaisesti liity laajaan teknologian ja tutkimuksen edistämiseen, vaan se liittyy Naton muuhun ekspertiisiin. Eli nämä Naton DIANA-teknologiakeskukset, jotka me olemme jo perustaneet, ovat tätä varsinaista osaamista. USA ei ole mitään virallisesti meille esittänyt. Se on senaattorin esitys. Totta kai me jatkuvasti arvioimme, mitä vielä lisää voitaisiin tehdä. Mutta niukat resurssit on jo kohdistettu niin, että meillä on teknologiakeskukset, Häkkänen sanoo.

– Tämä on mennyt monelta tutkijalta ja vähän ehkä poliitikoltakin ohi, miten Nato toimii. Natolla on erikseen teknologiaan keskittyneet yksiköt. Pääosin Naton sisällä teknologiayhteistyötä tehdään kahdenvälisillä malleilla.

PÄÄMINISTERI Petteri Orpon (kok.) on tulkittu myöntäneen Pääministerin haastattelutunnilla sunnuntaina, että Suomi osallistuisi jollakin tavalla Naton ydinaseharjoitukseen lokakuussa. Kyse on Naton vuosittaisesta Steadfast Noon -ydinaseharjoituksessa, jossa sinänsä ei liikutella aitoja ydinaseita.

Häkkänen ei ota kantaa osallistumiseen tai osallistumatta jättämiseen.

– Suomi on sitoutunut Naton ydinasepelotteeseen täysmääräisesti, rajoitteetta, mutta me emme kommentoi yksityiskohtia aina kulloisestakin osallistumisesta tai osallistumatta jättämisestä.

Haavistolta ja myös muilta poliitikoilta on kuultu yleistä kritiikkiä siitä, että eduskuntaa ei informoida tarpeeksi siitä, mitä Nato-asioissa tapahtuu.

Häkkänen ihmettelee tätä.

– Tämä on jokin poliittinen väite, koska olen viimeksi tänään ollut ulkoasiainvaliokunnassa kuultavana ja kysynyt tätä – kaikki puolueet täysin tyytyväisiä. Minä olen koko puolustushallinnon iskenyt siihen asentoon virkakuntaa ja kenraaleja myöten, että kaikki annetaan ja proaktiivisesti ydinasepolitiikkaa myöten. Eli sellaiset väitteet eivät pidä paikkaansa. Valiokunnan puheenjohtaja on muun muassa tänään minulle sen vahvistanut.

Häkkänen jatkaa, että voi olla eri juttu, jos joku kansanedustaja ei ole ulkoasiainvaliokunnan tai puolustusvaliokunnan pöydän ääressä.

– Valitettavasti kaikkia turvallisuusasioita ei voi julkisesti avata kaikille, koska meidän maantiede on mikä on. Varsinkaan Nato-kysymykset ja kansallisen turvallisuuden vakavammat asiat eivät ole avattavissa julkisesti. Täällä on tiedusteluvalvontavaliokunta, puolustusvaliokunta ja ulkoasiainvaliokunta, johon tuodaan salaista tavaraa ja sitä kautta sitten puolueet edustajiensa kautta sitoutuvat niihin yli hallitus-oppositiorajojen.

Voiko ydinaseharjoituksista edes edustajille kertoa?

– Me avaamme hyvin laajasti valtionjohdon ja puolustushallinnon linjauksia. Minä istun itse (Naton) ydinasesuunnitteluryhmässä Suomen edustajana ja avaan hyvin perusteellisesti omaa toimintaani eduskunnalle.