Hän sanoi, että eurooppalaisittain ja globaalistikin arvioiden koronakriisiä on hoidettu Suomessa erinomaisella tavalla.

Koronakriisin hoito voi kuitenkin Lindtmanin mukaan jättää alleen vielä suuremman hallituksen tarinan.

– Välillä olen ollut murheissani siitä, jääkö tämä Marinin hallituksen suuri tarina tämän alle. Toivon, että ei jää.

– Samaan aikaan Suomessa on viety eteenpäin muutosta, joka on perustunut ehkä kunnianhimoisimpaan tavoitteeseen, jota mikään hallitus on vuosikymmeneen itselleen asettanut: viedä Suomi hiilineutraaliksi yhteiskunnaksi vuoteen 2035 ja tehdä se samalla taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävällä tavalla. Näyttää siltä, että tässä tavoitteessa ollaan onnistumassa paremmin kuin moni meistä osasi arvata 2019 hallitusta käynnistettäessä, hän selvitti.

Lindtman käsitteli myös taloudenpitoa. Hän totesi, että lehtiä lukiessa tulee olo, että Suomi on ajautumassa Euroopan velkakärkeen.

– Tai on sellainen mielikuva annettu, että kaikki asiat hallitus on ratkaissut ottamalla lisävelkaa niin paljon, että ranteet notkuvat.

– Mikä on totuus? Toisin kuin finanssikriisin jälkeen 2010-luvulla tästä kriisistä Suomi on selviytynyt taloudellisesti erittäin hyvin. Jos me katsomme koko korona-ajan julkisen talouden tasapainoa, euroalueella on vain kolme maata, jotka ovat onnistuneet hillitsemään Suomea paremmin velkaantumista korona-aikana. Me olemme käytännössä tasoissa Hollannin kanssa ja meitä edellä on Irlanti ja Luxemburg.

Lindtman totesi myös, että Suomen ero Ruotsiin työllisyysasteessa on kaventunut pienimmäksi 2000-luvun aikana. Ero on Lindtmanin mukaan puolittunut tällä hallituskaudella.

Jos koronakriisi unohdetaan, kestävyysvaje on Lindtmanin mukaan kutistunut lähes 6 miljardilla eurolla eli lähes puolittunut tämän hallituskauden aikana.

Lindtman nosti esiin myös hoivavelan hoitamisen.

– Jos me keskitymme ainoastaan julkiseen talouteen ja valtionvelkaan ja unohdamme kriisin aikana kertyneen hoivavelan, otamme riskin myöskin taloudellisen tasapainon heikkenemisestä tulevaisuudessa. Jos jätämme hoivavelan, josta ehkä olemme nähneet vain jäävuoren huipun, hoitamatta, tämä velkakirja erääntyy paljon nopeammin, hän varoitti.

– Mutta tässäkin olemme tehneet työtä…Sen takia koronan jälkeen panostetaan lähes puoli miljardia seuraavien vuosien aikana hoitojonojen purkamiseen.

– Jos oikealla ei välitetä mistään muusta kuin valtionvelasta ja meistä vasemmalla välillä suhtautuminen velkaan on liian heppoista, sosialidemokraattien tehtävä on huolehtia sekä hoivavelasta että julkisesta taloudesta ja valtionvelasta. Vaikka koronakriisi on iskenyt, näyttää siltä, että monin osin hyvinvointiyhteiskunnan talon repsottavia nurkkia on saatu korjattua niin koulutuksessa, osaamisessa, varhaiskasvatuksessa tai hoivakysymyksissä.

Suuri osa investoinneista liittyy Suomessa ilmastonmuutoksen torjuntaan ja ympäristöteknologiaan. Tästä kehityksestä ei pidä Lindtmanin mukaan jäädä jälkeen. Hän sanoi, että ilmastonmuutoksen toimien lykkääminen voi tulla kalliiksi ja puolusti hallituksen toimia ilmastonmuutoksen torppaamiseksi. Jos sitä ei torjuta, riski on, että se kansakunnalle vielä kalliimmaksi.

– Ekologisessa kestävyydessä on ennen kaikkea kyse siitä, että tämä maapallo pitää jättää paremmassa kunnossa jälkipolville, mutta siinä on kyse myöskin kasvusta ja työllisyydestä.

– Olen aivan varma, että he jotka kiihkeimmin ovat ilmastonmuutoksen vastaisia toimia vastustaneet ja sanoneet, että hoivavelkaan ja hyvinvointiin panostaminen käy liian kalliiksi, eivät tule muutaman vuoden päästä näitä toimia purkamaan tai edes esittämään. He tulevat hiljaa hyväksymään sen.

Lindman näkee, että kestävästä ajattelusta tulee valtavirtaa Suomessa.

– Tiedän sen, että tämän ”seurakunnan” merkitys näille tämän hallituksen linjauksille ei ole ihan vähäinen, Lindtman totesi ja antoi kiitosta Demarinaisille.