Keskustelijoilta kysyttiin heti aluksi, miten koulutukseen kohdistuneet leikkaukset ovat näkyneet heidän arjessaan.

Antti Rinne piti kohtuuttomana 3 miljardin euron leikkausta koulutuksesta tällä halltuskaudella. Hän muistutti, että koulutus ja osaaminen on ollut merkittävä menestystekijä suomalaisessa yhteiskunnassa, mihin tulee jatkossakin panostaa.

– Nyt on aika tehdä tieteen ja koulutuksen kunnianpalautus, Rinne totesi päättäväisesti.

– Leikkaukset näkyvät täällä Helsingin yliopistolla henkilökunnan kiireenä ja tukipalveluiden huonosti saatavuutena, Lauri Linna kommentoi.

Opiskelijoiden tukien leikkaaminen ja siirtyminen entistä lainapainoitteisempaan opiskeluun on ollut Rinteen mielestä suuri virhe.

– Opiskelijoille kuuluu samanlainen sosiaaliturva kuin kenelle tahansa, jolla on syy saada yhteiskunnan maksamia etuuksia, Rinne perusteli.

Korkekoulujen rahoitusmallista puhuttaessa Rinne vihjasi siihen malliin, että mikäli SDP on hallitusvastuussa ensi kevään vaalien jälkeen, niin puolue pyrkisi parantamaan korkeakoulujen perusrahoitusta.

– Ylioppilasliikkeessä tavoitteena on ensi kaudella saada opiskelijat mukaan sosiaaturvan kokonaisuudistukseen, Linna kommentoi Rinteelle.

Hän kritisoi, että monet puolueet ovat sivuuttaneet opiskelijat uudistusohjelmissaan.

– Joo, mutta emme me, Rinne vastasi heti perään

Koulujen määrästä Suomessa ei vuorostaan saatu tarkkaa lukua.

– Olen istunut monissa paneelikeskusteluissa ja tuo on ikuisuuskysymys, johon olen aina vastannut samalla tavalla. Ensin pitää määritellä, mitä korkeakoulutuksella ja tutkimuksella tavoittelemme. Tämän jälkeen voidaan pohtia, millaisella kouluverkostolla ja rakenteella tämä tapahtuu jatkossa, Torsti perusteli.

– Kaupungistuminen on globaali ilmiö, jota en pidä pahana asiana. Olen kuitenkin huolissani siitä, että ihmiset keskittyvät etelään, vaikka he saavat koulutuksen muualla. Elinvoiman vahvistaminen korkeakoulutuksen kautta maakunnissa on todella tärkeää, Rinne pohti.

Yleisökysymyksenä panelisteilta kysyttiin, miten ammattikoululaisia saataisiin jatkossa enemmän korkeakouluhin.

Rinne lisäisi opetusta ammattikouluissa, koska laatu on huonontunut resurssipulan takia. Toinen syy oli yleissivistävän opetuksen määrän vähentyminen, mikä on muodostunut etenemisen esteeksi myöhemmässä vaiheessa.

– Meidän tulee kehittää toisen asteen koulutusta kokonaisuutena ja tavoitella jollain aikavälillä tällaista 12-vuotista peruskoulutusta, Torsti kommentoi.