Antti Rinne: “Yöunensa koulutusleikkauksista on menettänyt jopa EK:n puheenjohtaja Matti Alahuhta”

Kuva: Ilkka Yrjä

Opiskelija osoittivat mieltään hallituksen koulutusleikkauksia vastaan viime viikolla. SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne kirjoittaa Verkkouutisten blogissa, että viime hallituskaudella tehtyjen koulutussäästöjen jälkeen puolueiden yhteinen käsitys oli, että leikkaukset on vedetty tappiin.

– Leikkausten johdosta kaikkien puolueiden puheenjohtajat lupasivatkin eduskuntavaalien alla, että koulutuksesta ei enää leikata, Rinne huomauttaa.

Tätä lupausta eivät nykyiset hallituspuolueet kuitenkaan pitäneet.

– Yöunensa koulutusleikkauksista on menettänyt jopa Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n puheenjohtaja Matti Alahuhta, joka toivoi, että koulutukseen tehtävät leikkaukset olisivat vaikeista ajoista huolimatta jääneet pienemmiksi, Rinne kirjoittaa.

SDP:n puheenjohtaja kaipaa hallitukselta vakavaa selvitystä siitä, miten toimenpiteet vaikuttavat varsinkin heikompiosaisten halukkuuteen hakeutua jatkossa opiskelemaan korkea-asteelle.

– Yliopistot, ammattikorkeakoulut ja lukiot sekä ammattikoulut ovat paljon muutakin kuin vain opiskelupaikkoja. Ne ovat paikkoja, joissa halu oppia, tietää ja tutkia syrjäyttää välinpitämättömyyden. Ja ne ovat paikkoja, joissa tietoa etsivät ihmiset haluavat jakaa tietoa myös muille ihmisille. Ne ovat monella tapaa kansakunnan omatunto.

Rinne puhui opiskelijoiden mielenosoituksessa viime viikolla. Tuolloin hän palautti kuulijoiden mieliin, millä sanoin pääministeri Juha Sipilä (kesk.) on puolustanut hallituksen opintorahaleikkauksia ja lainapainotteisuuden lisäämistä. Tämä tapahtui eduskunnan kyselytunnilla vain kaksi viikkoa sitten.

Suora lainaus Sipilältä:

– Itse kun opiskelin, niin silloin opinnot rahoitettiin pääasiassa lainalla.

Rinteen mukaan pääministerin argumentti ei kestä päivänvaloa. Sitaatti nostattikin buuauksia ja vihellyksiä Kansalaistorille kerääntyneiden opiskelijoiden keskuudessa.

 

Jutta Urpilainen: Tuloerojen kasvu haittaa myös talouskasvua

Kuva: Jukka-Pekka Flander
urpilainenjuttaflander3
Jutta Urpilaisen mielestä hallituksen budjettilinjaan tarvittaisiin lisää oikeudenmukaisuutta.

Kansanedustaja Jutta Urpilainen (sd.) on kirjoittanut mielipidekirjoituksen sanomalehti Pohjalaiseen.

Siinä hän nostaa esille sen, että tutkimusten mukaan yksi heikentävästi talouskasvuun vaikuttava tekijä on eriarvoisuuden ja tuloerojen kasvu.

Eduskunta on käynyt lähetekeskustelua hallituksen budjettiesityksestä vuodelle 2917.

Urpilaisen mukaan tulonjakovaikutusten arviointi osoittaa budjetin suurimman heikkouden.

Hän muistuttaa, että eriarvoisuuden torjuminen oli yksi Jyrki Kataisen johtaman hallituksen painopiste. Urpilainen toimi hallituksessa valtiovarainministerinä.

8 000 euroa kuussa tienaavan ostovoima kasvaa enemmän kuin 2 000 euroa tienaavan.

– Pääministeri Juha Sipilän hallituksen ohjelmasta ei löydy selkeitä tavoitteita eriarvoisuuden torjumiseksi. Tämä näkyy valitettavasti myös hallituksen esityksessä valtion ensi vuoden budjetiksi, Urpilainen kirjoittaa.

– Kuukaudessa 8 000 euroa tienaavan palkansaajan ostovoima lisääntyy 0,3 prosenttia enemmän kuin 2 000 euroa kuukaudessa tienaavan.

Se että talouspolitiikasta hyötyvät eniten maksukykyiset ja kärsivät ne, jotka ovat heikoimmassa asemassa, ei ole moraalisesti oikein, Urpilainen toteaa.

– Tutkimusten mukaan tuloerojen kasvun torjuminen olisi hyödyllistä myös talouskasvun ja työllisyyden kannalta, hän päättää kirjoituksensa.

“Häkämiehen nimittäminen EK:n toimitusjohtajaksi ei ollut sattuma” – Väyrynen US-blogissa: Ulkopolitiikkaa näyttää johtavan taustalta salaliitto

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari

Europarlamentaarikko Paavo Väyrynen (kesk.) vaatii Uuden Suomen blogissaan selkeyttä Suomen ulkopoliittiseen linjaan.

Väyrysen mukaan Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan taustalla näyttäisi olevan salaliitto. Hän kirjoittaa, että on myös vaikea päästä perille siitä, ketkä uutta ulko- ja turvallisuuspoliittista linjaa hallitustasolla johtavat.

– Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa näyttää johtavan taustalta joidenkin poliitikkojen, talouselämän vaikuttajien ja upseereiden muodostama salaliitto, joka saa tukea johtavista tiedotusvälineistä. Jyri Häkämiehen nimittäminen EK:n toimitusjohtajaksi ei ollut sattuma, Väyrynen kirjoittaa.

Väyrysen mukaan jo ennen viime eduskuntavaaleja useat talouselämän vaikuttajat painostivat poliitikkoja kannattamaan Suomen Nato-jäsenyyttä.

– Viime kevään hallitusratkaisuun ulko- ja turvallisuuspolitiikalla näyttää olleen ratkaiseva vaikutus. Hallitukseen haluttiin Nato-jäsenyyttä ajava kokoomus, vaikka keskustassa enemmistö kannatti punamultaa.

“Suuretkin käänteet käytännön politiikassa selitetään väittäen, ettei mikään ole muuttunut.”

Päällisin puolin nyt näyttää Väyrysen mukaan siltä, että vallankäytön tosiasiallinen painopiste on valtioneuvoston puolella ja linjan määräävät sen liittoutumispolitiikkaa kannattavat jäsenet.

Mistä tässä kaikessa on kysymys, Väyrynen kysyy ja lataa kovaa tekstiä blogissaan:

– Ulkopoliittisen linjan muuttamisesta ei ole päätetty hallituksessa eikä eduskunnassa. Suuretkin käänteet käytännön politiikassa selitetään väittäen, ettei mikään ole muuttunut.

Leikkauskirves iskee vanhuspalveluihin – arvostelu kiihtyy: “Tämä on hulluutta”

Kuva: Jukka-Pekka Flander
kiljunen-anneli
Kansanedustaja Anneli Kiljunen (sd.) puuttuu hallituksen leikkauksiin: – Kuka enää uskaltaa ikääntyä Suomessa? hän kysyy.

SDP:n kansanedustaja Anneli Kiljusen mukaan hallitus on tällä vaalikaudella “kunnostautunut” erityisesti vanhuspalveluiden romuttamisessa.

– Ei riitä, että hallitus vähentää hoitajien määrän vaarallisen alhaiseksi. Myös osaamisvaatimukset romutetaan esimerkiksi heikentämällä geriatrisen osaamisen vaatimuksia.

– Tämä sekä muut heikennykset tarkoittavat automaattisesti, että ikäihmisiä voi jatkossa olla hoitamassa ihmisiä, joilta puuttuu nykyinen moniammatillinen osaaminen, jonka avulla muun muassa annetaan kuntoutusta, ja sänkyjen pohjalle jää jatkossa entistä enemmän sellaisia vanhuksia, jotka oikean kuntoutuksen turvin pärjäisivät arjessaan.

Moniammatillisen osaamisen lisäksi vanhuksilta viedään oikeus vastuutyöntekijään, jolla aiemmin oli hallussa kokonaiskuva esimerkiksi vanhuksen hoito-ohjelmasta ja lääkemääräyksistä, sekä tuntemus itse ihmisestä.

– Tämä on hulluutta. Tässä otetaan iso harppaus taaksepäin kohti bulkkihoitoa, jossa yksilön tarpeilla ei ole painoarvoa. Kyse on myös turvallisuudesta. Kuka jatkossa tietää kokonaiskuvan vanhuksen lääkityksestä ja varmistaa, ettei esimerkiksi lääkkeiden yhteisvaikutuksista seuraa vaaratilanteita? Kiljunen kysyy.

– Ehkä kaikista suurin hulluus on kuitenkin hallituksen päätös siitä, ettei yli 75-vuotias vammainen henkilö ole enää vammaispalvelulain piirissä. Eihän tässä päätöksessä ole järjen hiventäkään. Aivan kuin 75 vuoden iässä vammaisuus ja sen tuomat erilaiset apuväline- sekä kuntoutustarpeet vain häviäisivät.

Tässä otetaan iso harppaus taaksepäin kohti bulkkihoitoa, jossa yksilön tarpeilla ei ole painoarvoa.

Hallituksen esittämä 0,4 henkilöstömitoitus tarkoittaa käytännössä sitä, että 14 vanhuksen hoivayksikössä aamu- tai iltavuoroa pyörittäisi jatkossa ainoastaan yksi hoitaja.

– Pitää muistaa, ettemme nyt puhu sellaisista vanhuksista, jotka pystyvät toimimaan itsenäisesti arjen askareissa ja parhaimmillaan auttamaan hoitajia ruokailu- sekä muissa toimissa. Nyt puhutaan sellaisista vanhuksista, jotka eivät yksin saa sukkia jalkoihin, pääse vessaan tai edes ylös sängystä, Kiljunen huomautaa.

– Kaikkien näiden leikkausten jälkeen on pakko kysyä: kuka enää uskaltaa ikääntyä Suomessa? Entä kuka haluaa opiskella hoiva-alalle, jossa työntekijät pistetään työskentelemään näiden epäinhimillisten leikkausten alla.

Soini lyttää täysin Orpon vaatimuksen — “Perussuomalaiset ei ota käskytystä muilta puolueilta”

Kuva: Lehtikuva
Timo Soini.

Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo vaati tänään kokoomuksen puoluevaltuustossa, että perussuomalaisten tulee selvittää julkisuudessa esillä olleet puolueen jäsenten kytkökset äärijärjestöihin.

– Minusta perussuomalaisten pitää käydä nyt keskuudessaan nämä asiat kunnolla läpi. Heidän pitää tehdä täysin selväksi se, että he tuomitsee väkivallan ja rasismin ja se pitää näkyä heidän toiminnassaan, Orpo sanoi.

Perussuomalaisten puheenjohtaja, ulkoministeri Timo Soini vastaa blogissaan lauantaina, että perussuomalaiset on itsenäinen  puolue, joka ei ota ohjeita tai käskytystä muilta puolueilta.

— Orpo keskittyköön kokoomuksen hoitamiseen.

Soini kertoo saaneensa kymmeniä viestejä närkästyneeltä perussuomalaisten kentältä koskien Orpon lausuntoa.

— Minä keskityn mieluimmin työntekoon kuin toisten sanomisiin.  Petterille suosittelen Sampo Terhon mielipidekirjoitusta Helsingin Sanomissa. Sen ymmärtää yhdellä lukemisella.

PAMin Selin: Lakisääteinen minimipalkka ei ratkaise toimeentulokysymyksiä

Kuva: Lehtikuva
LKS 201603 Ann Selin valittiin palvelualojen ammattiliitton PAMin puheenjohtajaksi liittokokouksessa Helsingissä 2. kesäkuuta 2015. LEHTIKUVA / Aku Häyrynen Instructions: KUVITUSTA PAM: Neuvotteluissa on epätasainen asetelma
Palvelualojen ammattiliitto PAMin puheenjohtaja Ann Selin.

Työssäkäyvien osuus esimerkiksi asumistuen tai toimeentulotuen saajien joukossa on lisääntynyt viime vuosina ja toimeentulo-ongelmat esimerkiksi yksityisten palvelualojen työntekijöillä ovat hyvin yleisiä. Ilmiö on herättänyt pohdintaa myös siitä, pitäisikö kaikille taata lakisääteinen minimituntipalkka.

Palvelualojen ammattiliitto PAMin puheenjohtaja Ann Selin ei lämpene ajatukselle palkkojen määrittämisestä laissa.

– Työehtosopimusten yleissitovuus on Suomessa yli 90 prosenttia, ja se tuo työntekijöille turvaa paljon laajemmin kuin vain alimman mahdollisen palkan osalta. Työehtosopimuksissa on sovittu esimerkiksi lomarahoista, erilaisista palkan lisistä, sairausajan palkasta ja matkakustannusten korvauksista. Lisäksi työehtosopimuksissa voidaan huomioida eli alojen erityispiirteet ja tarpeet paljon joustavammin kuin lainsäädännöllä, sanoo Selin.

Selinin mukaan palkkojen säätäminen laissa johtaisi väistämättä siihen, että palkkakustannuskeskustelu politisoituisi ja voisi johtaa ennakoimattomiin vaihteluihin työvoimakustannuksissa.

Vaadittavan vähimmäispalkan sijaan tulisikin keskittyä siihen, miten paremmin saataisiin yritykset noudattamaan nykyistä lainsäädäntöä ja työehtosopimuksia.

Malli, jossa olisi sekä lailla määritetty minimipalkka, että työehtosopimuksin yleissitovasti sovitut muut työehdot ja ylemmät palkat, on Selinin mukaan lähes toiveajattelua.

Eurooppalaisessa mittakaavassa työntekijöiden etujärjestöt laajasti tukevat ajattelua, että ensisijaisesti palkoista ja työehdoista sovitaan työmarkkinaosapuolten kesken ja jollei se onnistu, niin lakisääteinen minimipalkka on hyvä vaihtoehto.

– Vaadittavan vähimmäispalkan sijaan tulisikin keskittyä siihen, miten paremmin saataisiin yritykset noudattamaan nykyistä lainsäädäntöä ja työehtosopimuksia. Perustuu vähimmäispalkka sitten lainsäädäntöön tai työehtosopimuksiin, ei sillä ole työntekijän kannalta juurikaan merkitystä, jos sitä voidaan kiertää käyttämällä nollasopimuksia, erilaisia palkattomia harjoittelijoita tai jättämällä yksinkertaisesti osa palkasta maksamatta. Lakisääteisten minimipalkkojen sijaan olisi siis luotava tehokkaat keinot valvoa nykyisiä järjestelmiä, Selin vaatii.

Työntekijöiden kannalta merkityksellisiä keinoja ansiotason turvaamiseksi ovat Selinin mielestä lisätyön takaaminen osa-aikaisille työntekijöille, nollasopimusten käyttöön puuttuminen, alipalkkauksen kriminalisointi ja sen estäminen, ettei työsuhteista työtä valu yhtään enempää palkattomana tehtäväksi.

– Minipalkan säätäminen lakiin ei ratkaise työntekijöiden toimeentulon ongelmia, jollei työtunteja ole, Selin toteaa.