Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Politiikka

Antti Rinteeltä koskettava tositarina – seksuaalinen häirintä ja #metoo herättivät tunteita eduskunnassa

Eduskunnan täysistunnossa Helsingissä 12. joulukuuta 2017. Eduskunnassa käytiin ajankohtaiskeskustelua seksuaalisesta häirinnästä.

Eduskunnan täysistuntosalissa kuultiin harvinaisen konsensushenkistä, hallitus-oppositiolinjat ylittävää keskustelua, kun eduskunta kokoontui tiistai-iltapäivänä Arkadianmäelle käsittelemään seksuaalista häirintää.

Yhdysvalloista liikkeelle lähteneen #metoo-kampanjan myötä myös eduskuntasaliin SDP:n presidenttiehdokkaan Tuula Haataisen aloitteesta rantautuneen keskustelun aikana pohdittiin niin häirinnän syitä kuin konkreettisia keinoja sen lopettamiselle. Edustajien omakohtaisia kokemuksia salissa ei kuultu, mutta kansalaisten kertomia koskettavia tapauksia siteerattiin.

Esimerkiksi sosialidemokraattien puheenjohtaja Antti Rinne kertoi vastaanottaneensa kansalaisilta asiaan liittyviä kokemuksia. Rinne kertoikin salille erään 50-vuotiaan naisen tarinan.

– Nainen kertoi, että 13-vuotiaana yläastetta käyneenä tyttönä hänen vanhempansa olivat eronneet. Koulu oli sen verran kaukana, että hän joutui käymään siellä bussilla. Kuljettajasta pitivät kaikki koululaiset, hän oli kovin puhelias ja ystävällinen, Rinne lainasi naisen tarinaa.

Rinteen kuvailun mukaan erityisesti kyseiselle naiselle kuljettaja oli aina kertonut, kuinka ihailee tätä hänen kauneutensa vuoksi.

– Kun tulin kerran koulusta kotiin bussilla, hän pyysi minua mukaan määränpäähänsä. Hän jutteli ja ymmärsi hyvin kilttiä 13-vuotiasta ja sai luottamuksen puolelleni, Rinne jatkoi naisen tarinan siteeraamista.

– Kunnes hän käytti minua ensimmäisen kerran hyväksi omassa autossaan. Ja tätä jatkui koko yläasteen.

Lisää aiheesta

Tämä osoittaa, että minä takia pitää asettaa nollatoleranssi.

Rinne kertoo naisen kuvailleen kirjeessään kaikkea sitä, mitä kyseisen tapahtumasarjan jälkeen on tapahtunut kuluneiden vuosikymmenten aikana.

– Lopuksi nainen sanoi, että nyt hän on paranemisprosessinsa loppuvaiheessa. 50-vuotiaana ihmisenä.

– Tämä osoittaa, että minkä takia meidän pitää eduskunnassa asettaa nollatoleranssi seksuaalisen hyväksikäytölle ja kaikille sen muodoille ja häirinnälle. Se johtaa siihen, että ihmisiä kohtaan tehdään tällaista vakavaa väkivaltaa.

Haataisen pitämän avauspuheenvuoron innoittamana ajankohtaiskeskustelussa toistui useaan otteeseen, kuinka eduskunnan tulisi olla omalla esimerkillään viitoittamassa seksuaalisen häirinnän nollatoleranssiin johtavaa kehitystä.

Yli puoluerajojen koettiin tärkeäksi, että asia nostetaan myös suuressa salissa esille. Keskustelualoitteen ensimmäisenä allekirjoittaneelle Tuula Haataiselle satoikin kiitosta.

Tavoitteen pitää olla muutos, ei pelkkä keskustelu.

Seksuaalisen häirinnän tuomitsemisen lisäksi salissa pidettiin tärkeänä pohtia konkreettisia ehdotuksia, joilla siihen voitaisiin puuttua.

– Tavoitteen pitää olla muutos, ei pelkkä keskustelu, työministeri Jari Lindström kiteytti eduskunnan tavoitteen osuvasti.

Konkreettisia ehdotuksia myös saatiin. Vaikka seksuaalisesta häirinnästä on jo kirjattu säädökset lakiin, kaikin puolin näihin ei kuitenkaan oltu tyytyväisiä.

– Seksuaalinen häirintä on naisiin kohdistuvan väkivallan ja seksuaalisen väkivallan yksi ilmentymismuoto. Häirintä on vallankäyttöä ja väkivaltaa, kansanedustaja Sanna Marin (sd.) totesi.

– Seksuaalisen häirinnän loppuminen vaatii kulttuurin ja asenneilmapiirin muutosta, mutta myös lainsäädännössä on parantamisen varaa. Häirintä pitää kriminalisoida rikoslailla seksuaalisen ahdistelun tavoin. Lainsäädäntöä on syytä muuttaa myös muiden seksuaalirikosten osalta.

Esimerkeiksi muutettavista kohdista Marin nosti raiskauksen tunnusmerkistön täyttymisen.

– Uhrin suostumuksen puute pitäisi riittää käytetyn väkivallan sijaan. Lisäksi minimirangaistus tulisi nostaa kahteen vuoteen vankeutta, jolloin tuomiot annettaisiin aina ehdottomina.

Lisäksi kansanedustajat Tytti Tuppurainen (sd.) ja Satu Hassi (vihr.) nostivat esiin, kuinka sanallinen seksuaalinen häirintä ei ole vielä laissa.

– Monet naiset kohtaavat erilaista huorittelua netissä ja myös kadulla. Myös ulkonäköä arvostellaan. Voitaisiinko ajatella, että tällainen sanallinen sukupuolinen häirintä tulisi laissa kriminalisoiduksi, Tuppurainen totesi.

Kansanedustaja Jani Toivola (vihr.) vaati myös niin sanotun translain pikaista muuttamista. Hän totesi, että ajattelee itse edustajien tärkeimmän tehtävän tällaisessa tilanteessa olevan niiden rakenteiden ja lainsäädännön tarkastelu, jotka tällä hetkellä luovat epätasa-arvoisuutta.

– On tärkeää nostaa esiin haavoittuvat ryhmät: lapset, nuoret ja seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvat ryhmät. Konkreettinen esimerkki tästä on translaki, joka edelleen odottaa uudistamistaan ja räikeällä tavalla loukkaa ihmisten koskemattomuutta ja oikeutta omaan kehoon, hän lausui.

– Tämä mahdollistaa myös seksuaalisen häirinnän. Tämä on muutos, joka me voidaan tässä salissa yhteisesti tehdä.

Huomiota niihin, ketkä eivät itse pysty saamaan ääntään kuuluviin.

Lisäksi salissa kehotettiin useampaan kertaan kiinnittämään huomiota niihin, jotka eivät itse pysty saamaan ääntään kuuluviin.

Nuorten lasten lisäksi kansanedustaja Leena Meri (ps.) nosti keskusteluun muistisairaiden ja vammaisten kokeman häirinnän. Hän korosti olevan tärkeä auttaa myös heitä, ketkä eivät voi itseään puolustaa.

Muun muassa perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.) kiittikin Merta huomiosta.

– Keskustelu on osoittanut poikkeuksellisen rikkaalla tavalla tämän vastenmielisen ilmiön moninaisuuden. Keskustelu palaa valtarakenteisiin, hiljaiseen hyväksyntään, vaikenemiseen ja myös naisen asemaan yhteiskunnassamme, Saarikko totesi.

– Erityisen arvokasta on ollut lasten, nuorten ja haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten huomioiminen. On myös hyvä, että emme ole puhuneet vain työelämästä ja oppilaitoksista tai kodeista, vaan myös harrastamisesta ja vapaa-ajasta. Olemme todenneet, että kaikkialla missä häirintää tapahtuu, on se menneen maailman hommaa. Näin ei sovi jatkaa.

Keskustelunavaus työmarkkinajärjestöjen kanssa.

Työpaikalla tapahtuvaan seksuaaliseen häirintään hallituksella on ensimmäinen keino jo vireillä. Ministeri Lindström aikoo järjestää asiasta ensi viikolla keskustelunavauksen työmarkkinajärjestöjen kanssa. Ministeri toivotti myös kaikki puolueryhmät tervetulleiksi mukaan tapaamiseen.

– Tavoitteena on katsoa, mitä työpaikoilla voitaisiin tehdä enemmän, kuin nykyään voitaisiin tehdä.

Lindström vertasi työpaikoilla tapahtuvaa seksuaalista häirintää siellä aikaisemmin tapahtuneeseen alkoholin käyttöön, johon siihenkään ei pitkään puututtu.

– Kun itse menin työelämään, niin tehtaalla alkoholin käyttö oli varsin yleistä. Siihen ei puututtu. Alkoholin käyttäjää suojeltiin ja heidän työt tehtiin. Kunnes jossain vaiheessa tajuttiin, että on jokaisen asia puuttua siihen.

– Samanlainen asenne pitäisi saada työpaikoille myös tässä asiassa. Siihen puututaan ja se on jokaisen vastuulla. Paitsi että ihmisen pitää kantaa vastuuta omasta käytöksestään, niin hänen vastuullaan on myös seurata muiden käyttäytymistä. Jokaisen pitää ymmärtää, että tämä on meidän kaikkien vastuulla.

Työpaikalla tapahtuvan häirinnän estämiseksi kansanedustaja Lauri Ihalainen (sd.) ehdottikin, että työpaikkojen tasa-arvosuunnitelmiin, jotka tasa-arvolaki velvoittaa yli 30 hengen työpaikkoja tekemään, liitettäisiin seksuaalista häirintää käsittelevä osio.

– Ja työpaikoille voitaisiin tehdä tähän liittyvä ohjelma. Tällä voisi olla keskustelua avaava ja rakentava ja yhteisössä ennakoivaa työtä edistävä vaikutus.

Salissa korostettiin paljon myös arvojen merkitystä ja ihmisten vastuuta omasta käytöksestään.

Eduskunnassa muistutettiin myös liian yksityiskohtaisen ja nopean leimaamisen ongelmista, joihin esimerkiksi mediassa on joissain tapauksissa syyllistytty. Tätä kansanedustajien mielestä tulee varoa. Myös uusilla alustoilla tapahtuvaan häirintään kiinnitettiin huomiota, keskittyen etenkin sosiaaliseen mediaan.

Konkreettisten esitysten lisäksi salissa korostettiin paljon myös arvojen merkitystä ja ihmisten vastuuta omasta käytöksestään. Edustajien välillä oli selkeä konsensus siitä, että viestiä on lähetettävä: ”Me haluamme nollatoleranssin häirinnälle”.

Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) kuitenkin huomautti, että laeilla ja normeilla ongelmaa ei voi täysin kitkeä pois.

– Sen pitää lähteä meistä itsestämme. Pitää miettiä omaa käytöstään ja lisäksi puuttua, jos näemme häirintää tapahtuvan vieressämme.

– Eduskunnassa on näytettävä esimerkkiä. Suomessa emme tällaista hyväksy. On tärkeää, että pystymme ilman puoluerajoja tätä kitkemään.

Keskustelun avannut Haatainen kiitti vielä lopuksi kaikkia kollegoitaan hyvästä ja asiallisesta keskustelusta sekä hallitusta sen jo tekemistä ehdotuksista. Hän totesi uskovansa eduskunnan pystyvän antamaan Suomelle selkänojan ja tuen, jotta häirintä voidaan maasta kitkeä.

– Suurin kiitos kuuluu kuitenkin niille naisille, jotka ovat rikkoneet tämän hiljaisuuden. Jokaisella ihmisellä pitää olla oikeus koskemattomuuteen, hän kiteytti vielä oman avauspuheensa ydinsanoman.

– Tämä keskustelu on vahvistanut sen, että me kaikki haluamme yhdessä olla tekemässä suurta asenteiden ja käytöstapojen muutosta Suomessa.

Juttua on päivitetty klo 18:52.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE