Kolumnit
2.3.2020 11:00 ・ Päivitetty: 2.3.2020 11:45
Antton Rönnholm: Vuodet 2050–2175
Onnittelut Demokraatille! 125 vuotta on korkea ikä, johon ihminen ei ole vielä yltänyt. Työmies-lehden aloittaessa eliniänodote Suomessa oli 45–50 välissä. Vuonna 2050 kun ennusteiden mukaan miehet ovat kiivenneet lähes 85 ja naiset 90 ikävuoden odotteisiin, syntynee lapsia, jotka ylittävät lehden nyt juhlimat vuodet.
Historiassa yhteiskuntien jatkuvuus on perustunut yhtälölle: väestönkasvu – keksintöjen mahdollistama talouskasvu – resurssit hyvinvointiin ja sotilaallisille kyvykkyyksille. Tästäkin syystä on hyvä puhua lapsista. Minkälaiseen Suomeen vauva siis syntyy 2050, ja minkälaiseksi muodostuu elämä siitä reilun vuosisadan eteenpäin jopa 2175 asti?
No, kaikkea määrittävät tulevaisuudessakin luonto ja fysiikan lait. Digitalisaatiosta huolimatta ihminen on fyysinen olento, joka tarvitsee ravintoa ja lämpöä. Ei ole siis ihmistä ilman luontoa eikä yhteiskuntaa ilman ihmistä. Ja kaiken perustana on planeetan elinkelpoisuus niin ilmaston kuin luonnon moninaisuuden osalta. Ihminen on lajeista älykkäin, jolla on niin itsesuojeluvaisto kuin ylivertainen kyky tekniseen edistykseen. Tästä syystä uskon katkaisevamme talouden ja materiaalisen kulutuksen linkin niin, että ympäristö on elinkelpoinen myös jatkossa.
Demokratiaa haastetaan eri suunnista.
Pohjoismainen hyvinvointivaltio on kiistatta sosiaalisen, taloudellisen ja sittemmin ekologisenkin kestävyyden mittareilla menestystarina. Mutta maailmanhistoriassa toistaiseksi vielä pienokainen. Millaiseen yhteiskuntaan 2050-luvun lapsi syntyy? Tai syntyykö? Mahdollistaako polku läpi koulutien työelämään nykypojille lasten hankkimisen?
Voiko vuorotyön ja pienen kansalaispalkan varassa oleva nainen tai henkisesti uupunut asiantuntija saavuttaa unelmansa lapsesta? Ja onko yhteiskunnalle uhan sijaan mahdollisuus, että lapsia olisi niilläkin joiden fysiikka ei sitä mahdollista?
Syntyykö lapsi terveydenhuoltojärjestelmän tuotannon ja rahoituksen kannalta kestävästi hoidettuun sairaalaan olosuhteisiin, jotka takaavat pienimmät mahdolliset riskit? Tuoko posti, tai kukaan, vauvapakkausta ja onko lapsella oikeus vanhempaan kotona ja maksuttomaan varhaiskasvatukseen, ovat kysymyksiä sosiaaliturvajärjestelmälle.
Lisää aiheesta
Työt ovat 30 vuodessa muuttuneet, mutta onko osa tipahtanut digitalisaation kelkasta vai tarjoaako koulutusjärjestelmä pohjan ponnistaa ja kaiteen, josta pitää kiinni? Onko tuottavuuden kasvu tarkoittanut neljän päivän työviikkoa, lisää palkkaa vai pelkkiä osinkoja?
Demokratiaa haastetaan eri suunnista: yhtäältä globalisaation häviäjien kaipaus vahvasta johtajuudesta ja toisaalta ilmastotoimia vaativien valmius luopua poliittisista oikeuksista nopeita tuloksia vastaan. Olemmeko etniseen suomalaisuuteen perustuva rajat kii -kansakunta vai luottamukseen ja lakiin uskova kaikkien kansakunta? Tulevatko uudet finanssikriisit entisestään atomisoimaan puoluekenttää ja vaikeuttamaan päätöksentekoa, jota kaikki edellä esitetyt kysymykset vaativat?
On enemmän kysymyksiä kuin vastauksia. Ja juuri oikeita kysymyksiä esittämällä ja uusia ihmisiä tavoittamalla työväen lehdistöllä on paikka tulevaisuudessa. Päätöksiä vuosista 2050–2175 tehdään nimittäin joka päivä.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.