STM:n laatimassa ja lausuntokierroksella olleessa hallituksen esitysluonnoksessa ehdotettu 36 miljoonan euron lääketaksaleikkaus on liiton tiedotteen mukaan kohtuuton tilanteessa, jossa monien apteekkien talous on jo nyt kriisiytynyt tai kriisiytymässä aiempien vuosien lääkesäästöjen, lääkemarkkinoiden muutosten ja kulujen kasvun seurauksena.

Lisäksi on ehdotettu muutoksia apteekkiveroon, joista etenkin sivuapteekkien apteekkiverovähennyksen poisto vaarantaisi liiton mukaan apteekkipalveluiden saatavuuden useilla paikkakunnilla.

– Pääministeri Petteri Orpon (kok) hallitus on ohjelmassaan sitoutunut toteuttamaan uudistuksen niin, että se turvaa laadukkaat ja turvalliset apteekkipalvelut koko Suomessa. Lausunnolla ollut ministeriön esitysluonnos kuitenkin vaarantaisi maankattavan apteekkiverkoston, jonka velvoitteet kattavaan lääkehuoltoon ja -valvontaan ovat myös lakisääteisiä, Apteekkariliiton puheenjohtaja, apteekkari Risto Holma painottaa.

Mihin sivuapteekkeja sitten tarvitaan, jos itsehoito- ja reseptilääkkeetkin voisi jatkossa hakea vaikka 24 tuntia auki olevasta supermarketista?

– Sivuapteekissa on yhtä lailla aina työssä terveydenhuollon koulutettu ammattilainen – farmaseutti tai proviisori – joka on harvaan asutuilla seuduilla usein se viimeinen lajissaan; muita sote-palveluja ei ole vuosikausien leikkausten ja keskittämisen vuoksi saatavilla.

– Asiakkaat ovat usein kotihoidon piirissä olevia ikäihmisiä, jolloin on erityisen tärkeää kyetä arvioimaan mahdollinen lääkärikäynnin tarve ja tietää lääkityksen kokonaiskuva . Näin puututaan mahdollisiin vaaratilanteisiin ja estetään lääkkeiden liika- tai keskenään haitallinen rinnakkaiskäyttö, Holma vastaa Demokraatille.

LUONNOKSESSA ehdotetaan myös joidenkin itsehoitolääkkeiden myyntikanavan laajentamista apteekkien ulkopuolelle, eli käytännössä päivittäistavarakauppoihin. Ehdotus on Holman mukaan ristiriidassa rationaalisen lääkehoidon tavoitteiden kanssa ja heikentäisi farmaseuttisen neuvonnan saatavuutta ja apteekkien taloutta entisestään.

– Tälle hallituksen ehdotukselle ei löydy minkäänlaisia lääketieteellisiä eikä rationaalisia perusteita, vaan se on täysin ideologinen, puheenjohtaja lataa.

Holman mukaan laajempaan myyntiin kaavaillusta itsehoitolääkevalikoimasta on vähintään poistettava närästyksen hoitoon käytettävät famotidiini-valmisteet, sillä närästysoireiden taustalla voi olla vakavia, välittömästi hoitoa vaativia sydänoireita.

Liitto toteaa kannanotossaan, että sivuapteekkivähennyksen poisto myös eriarvoistaisi apteekkeja: se muuttaisi veron progressiota niin, että vero kiristyisi nykyiseen verrattuna merkittävällä määrällä niin pieniä, keskisuuria kuin suuriakin apteekkeja.

– Ei voi olla niin, että kaikkein eniten kärsisivät ne apteekit, jotka varmistavat palveluiden saatavuutta haja-asutusalueilla. Sivuapteekkien ohella todennäköisesti lopettamaan joutuisi myös moni pieni pääapteekki, Holma varoittaa.

STM ehdottaa myös, että apteekkiveroa perittäisiin jatkossa lääkemyynnin myyntikatteen eikä liikevaihdon perusteella, kuten nykyisin. Veroluokkien määrää ehdotetaan supistettavaksi nykyisestä kymmenestä kuuteen.

– Apteekkiveron muuttaminen myyntikatepohjaiseksi on toivottu muutos, mutta se tulisi toteuttaa neutraalilla tavalla. Ministeriön ehdottama kuuden veroluokan apteekkiveroasteikko on epäjohdonmukainen, ennakoimaton ja kohtelisi erilaisia apteekkeja hyvin eri tavalla, Risto Holma huomauttaa.

Tiedotteen mukaan ministeriön esittämässä mallissa jo keskikokoiset, 4-5 miljoonan euron liikevaihdon apteekit joutuisivat samaan apteekkiveroluokkaan kuin esimerkiksi satojen miljoonien eurojen liikevaihtoa takova julkinen toimija, Yliopiston Apteekki.

Holman mukaan muodostuisi apteekkitalouden uusjako, jota yrittäjät eivät ole voineet mitenkään ennakoida hakiessaan apteekkilupaa, harkitessaan investointeja tai arvioidessaan yritystoiminnan edellytyksiä.

– Tällaiselle mielivaltaiselle apteekkitalouden uusjaolle ei ole ainakaan HE-luonnoksessa esitetty perusteita.

PUHEENJOHTAJAN mukaan ehdotetussa apteekkiveroasteikossa ei ole liioin millään tavalla huomioitu inflaatiota.

– Apteekkiveroasteikkoon ei ole koko sen voimassaoloaikana (vuodesta 2017) lukien tehty inflaatiotarkistusta, vaikka kustannukset ovat nousseet yli viidenneksellä. Samaan aikaan reseptilääkkeiden hinnat ovat laskeneet ja laskevat yhä lääkepatenttien rauetessa ja biologisten lääkkeiden apteekkivaihdon seurauksena, Holma muistuttaa.

Holman mukaan myönteistä ehdotuksissa ovat apteekkityön sujuvoittamiseen tähtäävät esitykset, joilla voidaan nykyistä paremmin varmistaa lääkehoidon jatkuvuus esimerkiksi lääkkeiden saatavuushäiriöissä.