Arviointineuvoston nyt julkaistussa raportissa sanotaan, että ”hallituksen tähän mennessä päättämät toimet kokonaisuudessaan vahvistavat julkista taloutta selvästi”. Velkasuhde kasvaa silti, mikä johtuu raportin mukaan heikon suhdannekehityksen lisäksi siitä, että hallituksen politiikka ei ole täysin johdonmukaista.

– Hallitus laskee suuren osan sopeutuksestaan melko epävarmojen vaikutuskanavien varaan. Sosiaaliturvaleikkausten vaikutus työllisyyteen riippuu myös suhdanteesta, joka on nyt heikko.

– Hyvinvointialueiden tuottavuustoimien tuloksia on vaikea määritellä, ja verorakenteen muuttamisen lisäksi hallitus päätti keventää verotusta tilanteessa, jossa sitä olisi pitänyt pikemmin kiristää, kommentoi neuvoston puheenjohtaja, professori Niku Määttänen raporttia maanantain mediatilaisuudessa.

– Yksi eriytymistä selittävä tekijä on se, että rahoitukseen vaikuttavien sairastavuustietojen kirjaamiskäytännöt ja kattavuus vaihtelevat alueittain. Diagnoositietoihin perustuva rahoitus lisää epävarmuutta – ja luo myös taloudellisen kannustimen kirjata tietynlaisia diagnooseja matalalla kynnyksellä sekä säästää ennaltaehkäisevissä palveluissa, raportissa huomautetaan.

RAPORTISSA toistetaan hallituksen ja valtavirtaekonomistien sanomaa, jonka mukaan finanssipolitiikan kiristäminen eli sosiaaliturvan leikkaaminen vahvistaa taloutta ja tukee työllisyyttä viiveellä, vaikka aluksi työttömyys kasvaa ja kotimainen kysyntä sakkaa.

Siitä, mitä laaja-alaisia ja ylisukupolvisia seurauksia pitkittyneellä työttömyydellä, jatkuvalla talousahdingossa elämisellä, lapsiköyhyydellä, hoitovelalla ja yleisellä syrjäytymisellä on paitsi inhimillisesti myös kansalaisten toimintakyvyn kautta työllisyydelle, tuottavuudelle ja taloudelle, ei tunnuta olevan kiinnostuneita – vaikka lähin ja yhä vaikuttava näyttö löytyy 1990-luvun lamasta.

– Sosiaaliturvan leikkausten todellisista vaikutuksista työllisyyteen ei löydy aukottomia vaikutusarvioita tai laskentamalleja. Työn tarjonnan lisäämiseen tähtäävien leikkausten ja julkisen sektorin henkilöstövähennysten myönteiset vaikutukset julkiseen talouteen voivat näkyä täysimääräisesti vasta suhdanteen selvästi vahvistuessa, Määttänen muotoili.

Raportissa kerrataan, että heikon suhdannetilanteen taustalla on erityisesti asuntorakentamisen jyrkkä supistuminen ja kotitalouksien säästämisasteen nousu.

KRITIIKKIÄ neuvosto antaa siitä, että hallitus keventää sellaisiakin veroja, jotka eivät ole kokonaistuotannon kannalta erityisen haitallisia – ja toisaalta jättää eläke-etuudet lähes kokonaan leikkausten ulkopuolelle

– Julkisen talouden kannalta olisi ollut perusteltua myös uudistaa listaamattomien yritysten osinkoverotusta tai karsia verohelpotusten muodossa annettuja yritystukia, raportissa sanotaan.

Määttänen arvioi kysyttäessä, että kumpaakaan ylläolevista ei ole tehty tai edes pohdittu, koska päätökset olisivat hallitukselle ja sitä lähellä oleville eturyhmille poliittisesti epämieluisia.

Eniten raportissa pohditaan eläkeuudistusta, jota siinä kutsutaan hukatuksi mahdollisuudeksi velkaantumisen taittamisessa.

HALLITUS on antanut alustavan esityksen eläkeuudistuksesta, jonka tavoitteena on kasvattaa eläkerahastojen tuottoja lisäämällä osake- ja muiden korkeamman riskin sijoitusten osuutta. Suuremmat sijoitustuotot voisivat esityksen mukaan ajan kanssa mahdollistaa työeläkemaksun alentamisen ja antaa tilaa muun verotuksen kiristämiselle ilman, että kokonaisveroaste nousee.

Raportissa huomautetaan, että uudistuksessa ei kuitenkaan sovittu säännöistä, jotka määrittelisivät, miten kasvaneet sijoitusriskit jaetaan työntekijöiden, eläkeläisten ja eri sukupolvien kesken. Uudistus leikkaisi eläke-etuuksia ainoastaan tilanteissa, joissa kuluttajahinnat nousevat pidemmän ajan palkkoja nopeammin.

Esimerkiksi ansiosidonnaisten työttömyysjaksojen eläkekarttuman poistaminen olisi neuvoston mukaan ollut monille työttömille vähemmän haitallinen vaihtoehto kuin hallituksen toteuttamat leikkaukset tulotasoon.

– Sosiaaliturvan johdonmukainen kehittäminen edellyttäisi kaikkineen eläke-etuuksien kriittistä tarkastelua muiden etuuksien rinnalla. Nyt ne ovat käytännössä koskemattomia riippumatta hallituskokoonpanoista, vaikka eläkkeet ovat suurin julkisen talouden menoerä.

– Onko EU:nkin edellyttämien sopeutustoimien aikana perusteltua jatkaa nykyisenkaltaisten eläkelupausten antamista, Niku Määttänen kysyi.

Kaikesta sopeuttamisesta ja leikkaamisesta huolimatta julkinen velka jatkaa kasvuaan. Kysyttäessä ristiriidasta valtiovarainministeriön ja hallituksen eli 3,5 miljardin ja 10 miljardin säästölukujen välillä Määttänen vastasi, että ”kymmeneen miljardiin pääseminen vaatii kyllä valikoivaa laskemistapaa ja hyvin myötämielisesti tulkittuja vaikutusarvioita.”

Juttua muokattu klo 13.53: lisätty kappalejakoja.