Osapuolet, SAK:lainen Paperiliitto ja UPM, ovat tavanneet tällä viikolla ja sopineet neuvotteluja myös ensi viikolle. Paperiliiton mukaan neuvottelut eivät kuitenkaan ole vielä mainittavasti edenneet, vaikka työnantaja on luopumassa joistain heikennysesityksistään. Liiton mukaan niitä on edelleen jäljellä liian paljon.

Näkemyksen jakaa myös SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta.

– UPM pyrkii huonontamaan merkittävästi ay-liikkeen toiminta- ja edunvalvontakykyä yhtiössä hakemalla heikennyksiä nykyisiin työehtoihin. Onko se taloudellisesti välttämätöntä, tarpeellista tai viisastakaan, siitä on varmaan eri näkemyksiä.

Eloranta tulkitsee sanat niin, että UPM on nyt valmis maksamaan suuresta tappelusta. Hän ihmettelee tätä näkemystä.

Johtaja Heli Puura SAK:sta näkee, että UPM ja työnantajaliitto Metsäteollisuus etunenässä ovat halunneet hajauttaa ja pirstaloittaa työehdoista sopimisen mahdollisimman alhaalle – suunnilleen paperikonekohtaisen työehtosopimuksen tasolle.

Hän muistuttaa, että työehtosopimus sisältää hyvin perusasioita, jotka liittyvät muun muassa palkkaukseen, työaikajärjestelyihin tai sairauslomiin.

– Ei siellä mitään hirveän ihmeellistä ole. Ja näitä halutaan nyt repiä rikki. Tessin säännöt ja määräykset ovat vähimmäisturva, ja työpaikalla niitä koskevat asiat hoidetaan arjessa järkevästi neuvotellen.

Puura ihmettelee sitä, että tämä ei näköjään käy enää UPM:lle, joka haluaa lisätä selkeästi työnantajan määräysvaltaa kaikessa.

Metsäteollisuudessa ja teknologiateollisuudessa kierrosta on käyty yrityskohtaisiin sopimuksiin pyrkien. Tämä oli työnantajajärjestöjen päätös. Eloranta antaa kiitosta SAK:laiselle Teollisuusliitolle, joka ”päättäväisesti vähän puristellenkin” sai aikaan sen, että Teknologiateollisuuden työnantajayhdistyksen alle tuli tarpeeksi yrityksiä yleissitovuuden saavuttamiseksi.

– Ilman sitä tällä kierroksella – jos nyt ei olisi ihan veri lentänyt – mutta hiki olisi tullut sopimuksia tehtäessä lukemattomien yritysten kanssa.

Järjestäytymisintoa työnantajayhdistykseen lisäsi nopea aikataulu ryhtyä tekemään talokohtaisia tessejä ja talouden nousu. Elorannan mukaan yritykset eivät suin surminkaan halunneet mitään työmarkkinahäiriöitä riesakseen.

Mutta onko ensimmäisen uuden mallin ”härdelli” ollut vasta alkusoittoa tulevasta? Eloranta on kuullut, että monissa sopimuspöydissä on heitelty uhkauksia tyyliin ”jos ette suostu näihin heikennyksiin, me emme tee tessiä ollenkaan”.

Kirjailija Anton Tsehovin sanonta kuuluu, että ”jos ensimmäisessä näytöksessä seinällä roikkuu ase, kolmanteen näytökseen mennessä sillä tulee ampua jotakin”.

Eloranta näkee, että uudessa tilanteessa käyty neuvottelukierros saattaa olla harjoittelua tulevaan.

– Mikään ei takaa, että tilanne pysyy näin rauhallisena. Ase on tavallaan näytetty suomalaisilla työmarkkinoilla ja jossain vaiheessa sitä käytetään.

Toisaalta hän näkee, että mekaanisessa metsäteollisuudessa edunvalvonta on entisestään tiivistynyt. Yrityskohtaisia sopimuksia on saatu aikaan sopimalla, joitakin ”Keitele-keissejä” lukuunottamatta.

– On yrityksiä, jotka ovat aiemmin noudattaneet työehtoja yleissitovuuden pohjalta, mutta eivät ole noudattaneet jäsenmaksuperintää tai luottamusmiessopimusta. Nyt yrityskohtaisessa sopimuksessa nämäkin ovat mukana paperissa.

Eloranta huomauttaa, että yrityskohtainen sopiminen on valtava operaatio. Moni on jo ilmaissut pelkonsa siitä, mitä jos malli leviää yksityisille palvelualoille, joissa on kymmeniä tuhansia yrityksiä.

– Työnantajajärjestö Majoitus- ja ravintolapalvelut Mara on todennut, että yleissitovuus on alalle eduksi, ettei ole aivan villiä meininkiä, hän muistuttaa.

Eloranta huomauttaa, että UPM poislukien, tähän mennessä tällä neuvottelukierroksella ei ole menetetty kovin paljon työpäiviä. Tosin moni sopimus on syntynyt vähintään työtaistelu-uhan kautta.

Tälle vuodelle jo sovittuja yleisen linjan noin kahden prosentin palkankorotuksia on ehditty luonnehtia aika maltillisiksi. Toisen vuoden sopimusten sisällöstä neuvotellaan syksyllä. Eloranta odottaa neuvotteluista vaikeita.

Hän perustaa näkemyksensä siihen, että palkansaajien ostovoima on heikkenemässä niin energian- kuin ruoanhinnan rajun nousun takia. Yhtään ei tilannetta helpota Ukrainan sodan takia Venäjälle asetetut ja asetettavat pakotteet ja naapurin uhkaamat vastapakotteet.

– Työnantajapuoli on lyönyt suomalaista työmarkkinamallia ainakin lommoille, mutta mitään peltivasaraa ei ole käytössä, millä mallia kilkuteltaisiin uuteen ja kauniimpaan muotoon. Vieläkin ollaan siinä tilanteessa, että yritetään lyödä lekalla ja katsotaan, mitä syntyy, SAK:n puheenjohtaja kuvailee.