Tukioikeushakemusten määrä kääntyi kesäkuussa laskuun edellisvuoteen verrattuna, ilmenee aikuiskoulutustuen maksamisesta vastaavan Työllisyysrahaston tilastoista. Hakemusmäärä oli kesäkuussa lähes 40 prosenttia pienempi kuin vuotta aiemmin. Alustavien tietojen mukaan määrän lasku on jatkunut heinäkuussa.

Työllisyysrahasto tulkitsee kehitystä siten, että aikuiskoulutustuelle hakeutuvat ovat tehneet suunnitelmat syksyä varten hyvissä ajoin ja hakeneet tukioikeutta jo alkuvuoden aikana.

-  Opintoja on korostetusti aloitettu tämän vuoden kevätpuolella. Sillä tavoin voidaan saada samoihin opintoihin tukea vielä vuoden 2025 loppuun, Työllisyysrahaston johtava asiantuntija Elina Pajula kertoo STT:lle.

Petteri Orpon (kok.) hallitus pyrkii aikuiskoulutustuen lakkauttamisella kohentamaan työllisyyttä ja karsimaan julkisia menoja.

KOKO ALKUVUONNA eli tammi-kesäkuussa aikuiskoulutustuen tukioikeushakemuksia tehtiin liki 40 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten. Hakemuksia saapui Työllisyysrahastolle vajaat 11  000.

-  Kyllä tämä lakkauttaminen on selkeästi herättänyt ihmiset siihen, että nyt jos koskaan, Pajula sanoo.

Työllisyysrahaston asiakkaat ovat hänen mukaansa olleet surullisia ja harmistuneita tuen lakkauttamisesta. Aikuiskoulutustuki on ollut monelle se tapa, joka on tarjonnut realistisen mahdollisuuden oman osaamisen kehittämiseen, Pajula huomauttaa.

-  On todella surullisiakin tilanteita, joissa joudutaan asiakkaalle toteamaan, että hänen kohdallaan tukioikeutta ei ole.

AIKUISKOULUTUSTUKEA haettiin alkuvuoden aikana eniten sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan opintoihin. Seuraavaksi suosituimmat koulutusalat olivat liiketalous ja kauppa sekä kasvatustieteet ja psykologia. Hakijoista lähes puolet oli 30-39-vuotiaita.

Sote-alan kärkisijaa selittää Pajulan mukaan alan tutkintokeskeisyys. Tiettyihin työtehtäviin vaaditaan tutkinto, ja toisaalta uralla eteneminen alan sisällä voi edellyttää uuden tutkinnon suorittamista.

-  Se on myös ala, jolla tehdään palkattomia harjoitteluja, ja silloin on toimeentulolle erityisesti tällä tavoin tuen turvin tarve.

Aikuiskoulutustuen maksuhakemusten määrä on ollut koko alkuvuoden selvässä kasvussa vuoden takaiseen nähden. Työllisyysrahaston mukaan maksuhakemuksia saapuu nyt runsaasti, koska tukioikeutta on haettu paljon etukäteen.

Aikuiskoulutustukea haetaan kahdessa vaiheessa. Ensin pitää varmistaa oikeus tuen saamiseen, ja sen jälkeen voi hakea tukea maksuun.

Tukea voi hakea takautuvasti jopa kuuden kuukauden ajalle, jos opinnot ovat alkaneet viimeistään heinäkuussa.

TYÖLLISYYSRAHASTON Pajula arvioi aikuiskoulutustuen lakkauttamisen olevan hankala asia erityisesti niillä aloilla, joilla tukea on käytetty paljon. Hänen mukaansa mahdollisuudet osaamisen kehittämiseen jäävät melko pieniksi, kun aikuiskoulutustuki on lakkautettu ja mitään korvaavaa tukimuotoa ei ole tullut tilalle.

Muun muassa Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT on ollut huolissaan siitä, että aikuiskoulutustuen lakkauttaminen voi kärjistää sote-alojen työvoimapulaa. Toisaalta taloustieteilijät ovat tuoneet esiin, että aikuiskoulutus on kasautunut niille, jotka ovat jo ennestään kouluttautuneita.

Aikuiskoulutustuen lakkauttamisen on arvioitu vähentävän julkisia menoja 175 miljoonalla eurolla vuodessa ja lisäävän työllisyyttä 10  000 työllisellä vuodessa.

Tukea on voinut saada enintään 15 kuukautta yhdessä tai useammassa jaksossa. Viime vuonna tukea maksettiin noin 32  500 opiskelijalle.

Iiro-Matti Nieminen / STT