Tämä johtuisi lakien säätämisen järjestykseen liittyvästä ongelmasta, johon on nyt havahduttu. Voi nimittäin olla niin, että tiedustelulakeihin liittyvä perustuslain muutos pitäisi olla jo tehtynä ennen kuin varsinaisia siviili- ja sotilastiedustelulaista voitaisiin päättää.

Jotta siis varsinaisista siviili- ja sotilastiedustelulaista voitaisiin päättää ja jotta niitä voitaisiin arvioida perustuslain kannalta perustuslakivaliokunnassa, niihin liittyvän perustuslain muutoksen pitäisi ehkä olla tehtynä ensin.

Sote-uudistus on niin ikään työllistänyt perustuslakivaliokuntaa sen verran paljon, että Kantolan mukaan on senkin vuoksi riski, että tiedustelulait eivät etene tällä vaalikaudella.

– Pahimmillaan, äärimmäisessä tapauksessa näin, Kantola arvioi Demokraatille.

Nyt Kantolan puheet vahvistaa myös perustuslakiasiantuntija, julkisoikeuden professori Juha Lavapuro.

– Sellaisen perustuslain pitäisi olla hyväksytty ja voimassa, jonka puitteissa arviointi voidaan tehdä, Lavapuro katsoo.

– Perustuslakivaliokunta onkin tehnyt ihan oikein, kun ei ole vielä suorittanut siviili- ja sotilastiedustelulakien asiantuntijakuulemisia. Itse olen ollut sitä mieltä, että perustuslain pitäisi olla vähintään hyväksytty tai voimassa. Sen jälkeen vasta voidaan arvioida siviilitiedustelulain ja sotilastiedustelulain suhde perustuslakiin, hän jatkaa.

Tiedustelulakien läpivienti hallituksen esittämässä muodossa vaatisi lisäystä perustuslain viestisalaisuuden rajoittamista koskevaan säädökseen. Jos tämä tehtäisiin kiireellisessä perustuslain säätämisjärjestyksessä, kuten hallitus esittää, tiedustelulait voitaisiin saattaa voimaan vielä tällä vaalikaudella – toki vain siinä tapauksessa mikäli tarvittava eduskunnan enemmistö löytyisi.

Tosin aika alkaa käydä vähiin.

Jos perustuslakia ei muutettaisi tällä vaalikaudella kiireellisesti, silloin siviili- ja sotilastiedustelulakiesitykset raukeaisivat. Perustuslakiin kaavailtu muutos voitaisiin silti saattaa ajan tasalle sen normaalissa säätämisjärjestyksessä. Tällöin nykyinen eduskunta hyväksyisi perustuslain muutoksen yksinkertaisella enemmistöllä. Muutos olisi tämän jälkeen hyväksyttävä seuraavassa eduskunnassa kahden kolmasosan enemmistöllä.

Kun tiedustelulakien käsittely on venynyt, kiireellisen ja normaalin käsittelyvaihtoehdon ajallinen ero ei olisi enää kovin suuri.

– Periaatteessa en pidä mahdottomana, että normaalissakin menettelyssä tiedustelulait ehdittäisiin saada käsiteltyä ensi vuoden syksyllä… Tämä olisi se normaali etenemisjärjesys kaikin puolin, eli ei kiireellinen perustuslain muuttaminen ja perustuslain muutos tulee voimaan ennen tavallisia lakeja, Juha Lavapuro näkee.

– Itse ajattelen, että sille on monia perusteita, ettei perustuslain muutosta tehdä kiireellisesti, koska asia on ylipäänsä myöhästynyt nyt sotenkin takia niin paljon. On vaikea nähdä, että kiireelliselle järjestyksellä olisi pakottavia syitä. Hallitus itsekin esityksessään toteaa, että mitä lähemmäksi eduskuntavaaleja tullaan, sitä vähemmän perusteita kiireelliselle lainsäätämisjärjestykselle on, hän jatkaa.