SDP:n perustuslakivaliokunnan valiokuntavastaava, kansanedustaja Ilkka Kantola toteaa, että isoimmat valiokunnan huomiot ja muutosesitykset liittyvät valinnanvapauslainsäädännön vaiheistamiseen ja soten rahoituskysymyksiin.

Tarkkoja aikatauluja soten valinnanvapauden vaiheistamiselle valiokunta ei antanut. Kantolan mukaan tämä ei ollut valtiosääntöoikeudellisesti mahdollista. Vaiheistamisen on Kantolan mukaan kuitenkin oltava olennaisesti pidempi.

Valinnanvapauslakiehdotuksen voimaantuloaikataulu nähdään liian tiukkana ja se voisi johtaa hallitsemattomiin riskeihin jopa potilasturvallisuuden kannalta. Niinpä uudistusta on vaiheistettava palveluittain ja alueittain. Siirtymäkautta on myös olennaisesti pidennettävä.

Oppositiosta ei ole hihkuttu innosta kokoomuslaista soten “markkinamallia” kohtaan. SDP:stä on varoitettu suomalaisten verovarojen valuvan yksityisten terveysjättien taskuihin.

– Seuraava hallitus voi aina muuttaa lakiesitysten kautta voimassaolevaa lainsäädäntöä, niin tietysti myös tätä. Se on sitten enemmän poliittinen kysymys, mihin asioihin voi puuttua. Totta kai silloin, jos mikään laki ei ole vielä tullut voimaan eikä sitä ole alettu soveltaa, muutosten tekeminen on poliittisesti helpompaa kuin silloin, jos prosessit ovat jo lähteneet liikkeelle, Ilkka Kantola toteaa.

Kantola mainitsee kuuluisan “diilin”, jonka kokoomuksen silloinen puheenjohaja Alexander Stubb ja pääministeri Juha Sipilä (kesk.) tekivät 2015. Kokoomus oli saava valinnanvapausmallin ja keskusta maakunnat.

– Se oli sillä tavalla epätasapainoinen, ei-harmoninen diili, että jos keskustalle luvattiin ikään kuin maakunnat, niiden perustamisessa on paljon vähemmän perustuslakiongelmia kuin valinnanvapaudessa, joka kokoomukselle luvattiin. Toinen on saanut jotakin, jota voidaan ehkä viedä helpommin eteenpäin mutta toinen jotakin, missä on valtavia ongelmia. Tämä on ehkä nyt se, joka kokoomusta kuormittaa tässä tilanteessa.

Perustuslakivaliokunnnan mukaan valinnanvapausjärjestelmää ei ole syytä ottaa käyttöön, ennen kuin on varmistuttu sen suhde EU:n valtiontukisääntelyyn. Sen voisi tehdä esimerkiksi niin, että valtioneuvosto tarkastuttaa eli notifioi järjestelmän EU:n komissiolle. Tätä oppositiosta on vaadittu jo kauan. Onko notifiointi pakko tehdä?

– Varsinaisesti valtiosääntöoikeudelisena kysymyksenä perustuslakivaliokunta ei ota tiukkaa kantaa EU-lainsäädääntöön. Meidän asiamme ei ole arvioida soveltuvuutta EU-lainsäädäntöön. Mutta oikeudellinen varmuus on asia, josta paljon keskustelimme.

Koska EU-notifikaatiota ei ole tehty, se aiheuttaa oikeudellista epävarmuutta, mikäli hallituksen sote-malli tulee hyväksytyksi. Kilpailuoikeuteen liittyvä kantelu voisi muuttaa suomalaisen sote-järjestelmän ja johtaa maallemme esitettäviin vahingonkorvauksiin.

– Tämä on se riski ja sen oikeudellisen riskin pienentämiseksi perustuslakivaliokunnalta tuli huomautuksia. Sosiaali- ja terveysvaliokunnan täytyy tätä varmuutta etsiä enemmän kuin sitä nyt on käsillä tai sitten vaihtoehtoisesti laittaa tieto EU:lle, että saadaan sieltä vastaukset, Ilkka Kantola selventää.

Kun sote-uudistuksen käsittely eduskunnassa kestää, vastaavasti muut uudistukset saattavat hidastua. Kiinnostava kysymys on, voidaanko tietystelulait säätää enää – mikäli niille olisi riittävän enemmistön tuki – perustuslain nopeutetussa säätämisjärjestyksessä.

Ilkka Kantola tuo esiin asiaan liittyvän uuden tiedon. Jotta siviilitiedustelu- ja sotilastiedustelulaista voitaisiin päättää ja jotta niitä voitaisiin arvioida perustuslain kannalta perustuslakivaliokunnassa, niiden vaatiman perustuslain muutoksen pitäisi ehkä olla tehtynä ensin.

– Meidän pitää saada ensin se perustuslain muutos aikaiseksi, jotta voidaan sitten siihen pykälään nähden arvioida näitä lakiesityksiä.

Kantola avaa vielä lisää kysymyksenasettelua:

– Voidaanko tavallisia lakiesityksiä eli siviili- ja sotilastiedustelulakiesityksiä käsitellä sillä oletuksella, tai missä vaiheessa pitää olla riittävä varmuus perustuslain pykälän muuttamisesta? Pitäisikö sen olla jo voimassa vai pitäisikö perustuslakivaliokunnan mietinnön olla tullut hyväksytyksi täysistunnossa, jolloin tiedetään, että perustuslaki tulee muuttumaan. Tämä on teknistyyppinen kysymys, johon tarvittaisiin lainsäädäntöjohtajien arvioita.

Sote-kiireissä olleella perustuslakivaliokunnalla ei ole ylipäänsä ollut aikaakaan paneutua tiedusteluasioihin.

– Emme ole pitkään aikaan puuttuneet koko asiaan perustuslakivaliokunnassa. Minusta alkaa näyttää siltä, että tämän asian jouduttamisessa voi tulla monenlaisia teknistyyppisiäkin aikataulullisia ongelmia tällä vaalikaudella, vaikka olisi ikään kuin poliittinen sopimus ja yksimielisyys siitä, että muutos voidaan kiireellisesti säätää. Aikataulu saattaa merkitä sitä, että vaikka perustuslain muutos säädettäisiin kiireellisenä, niin ei ehditä enää sen jälkeen käsitellä näitä substanssilakeja (mm. lait siviili- ja sotilastiedustelusta).

– Minusta on se riski olemasa, että se asia ei tällä vaalikaudella etene, mikä johtuu näistä aikataulusyistä.

Tarkoittaisiko tämä koko asian siirtymistä tulevalle vaalikaudelle?

– Pahimmillaan, äärimmäisessä tapauksessa näin, Kantola vastaa.

Perustuslakivaliokunnan varapuheenjohtaja ja tiedustelulakien edistymistä seuraavan parlamentaarisen ohjaustyöryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Tapani Tölli (kesk.) ei tänään ottanut kantaa tiedustelulakien aikatauluun

– Pitää katsoa nyt kaiken kaikkiaan perustuslakivaliokunnan käsittelyn aikataulu, ne asiat, mitkä meidän on saatava heti pöydältä pois. Minä en nyt halua ottaa tähän asiaan kantaa, Tölli sanoi.