Selvitettävänä on eri hallituskausilta useita asioita, joissa katsotaan, onko eduskunta saanut riittävää tietoa valtioneuvostosta. Tyytymättömyyttä on paljon.

Esiin nousee myös apulaisoikeuskanslerin tuoreehko, vuoden 2019 ratkaisu, joka koskee kanteluasiaa valtiovarainministeriön menettelystä tietojen antamisessa eduskunnalle. Tähän ratkaisuun kytkeytyy joiltain osin myös alivaltiosihteeri Päivi Nerg, jota ollaan nimittämässä valtiovarainministeriön kansliapäällikön virkaan.

Demokraatti kysyi asiantuntijoilta, onko tällä vaikutusta kansliapäällikön nimitysprosessiin.

– Katsoisin että perustuslakivaliokunnan päätöksellä selvityksen aloittamisesta tulee esiin uusia näkökohtia, jotka eivät ole ilmeisesti olleet nimityksen valmistelussa käsillä eikä niitä ole tuotu esiin, hän arvelee.

– Ehtiikö tässä ennen huomista sisällyttää esittelyyn myös uutta arviota perustuslakivaliokunnan kannanoton merkityksestä. En tiedä, aika kiirehän siinä tulee, mutta ei se kai mahdotonta ole. Joka tapauksessa jonkinnäköinen arvio perustuslakivaliokunnan päätöksen merkityksestä suhteessa nimitysharkintaan pitäisi ottaa huomioon, Mäenpää pohtii.

Hän huomauttaa myös, että oikeuskansleri valvoo valtioneuvoston päätöksenteon lainmukaisuutta ja sitä, että päätöksille on riittävän monipuoliset perusteet ja perustelut.

Julkisoikeuden professori Janne Salminen muotoilee, että se vaikuttaako selvitys kansliapäällikön nimitysprosessiin on varmaan asia, jonka viime kädessä oikeuskansleri joutuu miettimään.

– Ei varmaan tämä eduskunnan selvitys nyt sitä (nimitysprosessia) estä, mutta varmaan vaikuttaa myös prosessiin, koska muistamani mukaan yhdessä kohdassa tiedonsaantioikeutta on niin keskeisessä osassa sote-uudistuksen valmistelu ja siinä yhteydessä annetut tiedot ja antamatta jätetyksi sanonut tiedot.

Sen Salminen sanoo, että ainakin nimitysprosessia joudutaan nyt pohtimaan.

– Ei varmaan sinänsä estä etenemistä mutta pitää harkita minkälaisia ulottuvuuksia siihen liittyy, jos siihen edetään, hän tarkentaa.

Hänen mukaansa on esittelijän tehtävä tehdä harkinta ja luultavasti asiassa kysytään myös oikeuskanslerin kantaa.

– Nimitysasia on edelleen valtioneuvostossa käsittelyssä enkä kommentoi sen sisältöä ennen kuin asian käsittely on päättynyt siltä osin kuin asiassa on tehty ratkaisu yleisistunnossa, oikeuskansleri Tuomas Pöysti kommentoi eilen illalla myöhään Demokraatille sähköpostitse.

Valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojasella on selkeä kanta kansliapäällikköprosessin edistämiseen.

– Selvitys voi vaikuttaa tuohon nimitykseen joten ei liene syytä kiirehtiä sen kanssa, hän vastaa tekstiviestitse.

Valtiosääntöoikeuden professori Veli-Pekka Viljanen on pohtinut asiaa jo aiemmin Demokraatille.

– Jos olisi kysymys tilanteesta, jossa hyvin nimenomaisesti kohdennettaisiin tutkinta nimenomaan tähän tapaukseen (tiedonsaantioikeus sote-asioista, jota apulaisoikeuskansleri tutki), olisi varmaan järkevä odottaa (nimitystä), hän ennakoi hiljattain ennen kuin perustuslakivaliokunta oli päättänyt selvityksen tekemisestä.

Valtiosääntöoikeuden emeritusprofessori Mikael Hidén pohtii, että asiassa voidaan nähdä juridinen kysymys ja toisaalta kysymys siitä, mikä tilanteessa on hyvää ja vakuuttavaa menettelyä.

– Onko nimityksen lykkäämisessä  juridinen pakko tai onko esittelevällä virkamiehellä velvollisuus pysäyttää asia eduskunnassa vireillä olevan asian takia. Minun on hiukan vaikea nähdä, että tässä nyt olisi mitään juridista pakkoa lykätä asiaa tai siirtää eteenpäin, Hidén jatkaa.

– Toinen asia on, mitä pidetään soveliaana ja poliittisesti hyväksyttävänä ja avoimena menettelynä. On käynnissä keskustelu, jossa saattaa olla että johonkin ehdokkaaseen kohdistuu painavia epäilyksiä. Silloin avoimen ja luotettavan menettelyn kannalta voisi olla perusteltua, että nimitystä lykätään tai nimitysesitystä vielä harkitaan, Mikael Hidén sanoo.

Apulaisoikeuskanslerin ratkaisussa on kyse kiistasta, joka alkoi jo vuosi sitten, jolloin ministeriöt valmistelivat Juha Sipilän (kesk.) hallituksen sote- ja maakuntauudistusta. Tuolloin eduskunnassa syntyi käsitys, että valtiovarainministeriö ei toimittanut sinne kaikkia tietoja, joita eduskunta tarvitsi.

Apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalaisen ratkaisun mukaan valtiovarainministeriön virkamiehet eivät kuitenkaan ole jättäneet kertomatta uudistuksesta merkityksellisiä ja olennaisia tietoja eduskunnalle. He eivät rikkoneet velvollisuuksiaan, kun he jättivät viime hallituskauden lopussa toimittamatta eduskunnalle tietoja yhteensä 210 miljoonan euron puutteista laskelmissaan.

Ratkaisussaan Puumalainen totesi kuitenkin myös, ettei voi kuitenkaan hyväksyä sitä ministeriön käsitystä, että hallituksen esityksen valmistelijat voisivat ennakoida asioiden käsittelyn etenemistä eduskunnassa ja mukauttaa toimiansa tämän käsityksensä mukaisesti. ”Kiinnitän valtiovarainministeriön huomiota tähän näkemykseeni eduskunnan tiedonsaantioikeuden toteuttamisesta”, hän päätti lausuntonsa.

Sähköpostiviesteissä, joita apulaisoikeuskanslerikin on ratkaisua tehdessään tutkinut, valtiovarainministeriön virkamiehet pohtivat, huomaako eduskunta lakiesitykseen jääneitä puutteita, joissa on kyse sadoista miljoonista euroista.

Iltalehti on kertonut, että valtiovarainministerien tämä virkamiesten viestienvaihto, jossa siis Nerg ei sinänsä ollut osallisena, oli päätynyt eduskunnan tietoon Iltalehden mukaan lipsahduksena juuri Nergin kautta.

Viestien vastaanottajana oli siis myös valtiovarainministeriön hallintopolitiikan alivaltiosihteeri Päivi Nerg, joka ei ollut Helsingin Sanomien uutisen mukaan viestien perusteella puuttunut ongelmaan. Hän oli tuolloin valtiovarainministeriössä keskeisessä asemassa maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelussa. Nerg kuitenkin kiisti jyrkästi, että virkamiehet olisivat tarkoituksellisesti jättäneet asioita kertomatta eduskunnalle.

Juuri tämän apulaisoikeuskanslerin lausunnon ja siihen liittyvän eduskunnan tiedonsaannin perustuslakivaliokunta haluaa nyt selvittää uudelleen. “Mikäli hallituksen sote-esitykseen sisältyvät lait olisi viime vaalikaudella ehditty käsitellä ja hyväksyä annettujen tietojen varassa, sanottu menettely olisi johtanut siihen, että lainsäädäntö olisi eduskunnassa hyväksytty virheellisenä”, perustuslakivaliokunnan valiokuntaneuvoksen muistiossa muun muassa todetaan.

Kun eduskunnan perustuslakivaliokunta alkaa laajan selvityksensä eduskunnan tiedonsaantioikeudesta, se järjestää myös asiantuntijakuulemisen.

Kuultaviksi kutsutaan valtioneuvoston kanslian edustaja, valtioneuvoston oikeuskansleri, oikeusministeriön edustaja, professori Mikael Hidén, professori Olli Mäenpää, professori Tuomas Ojanen, professori Veli-Pekka Viljanen ja professori Janne Salminen.