Politiikka
22.4.2020 12:18 ・ Päivitetty: 2.5.2020 08:00
Päivi Nergiä esitetään kansliapäällikköksi jälleen torstaina – julkisoikeuden asiantuntija keskeyttäisi nimitysprosessin
Valtioneuvoston esityslista tulee julkiseksi tänään. Viime viikolla pöydälle jätetty valtiovarainministeriön kansliapäällikkönimitys on jälleen listalla. Asian esittelijä valtiovarainministeriön hallinto- ja kehitysjohtaja Juha Majanen vahvistaa asian Demokraatille.
Kansliapäälliköksi esitetään valtiovarainministeriön alivaltiosihteeriä Päivi Nergiä.
Nergin nimittäminen virkaan on herättänyt erilaista kritiikkiä. Muun muassa hakijoiden koulutustaustaa on verrattu ja sitä on katsottu kriittisellä silmällä Nergin osalta. Toisaalta hänellä on vahvaa hallinnollista kokemusta.
Yhden mielenkiintoisen lisätekijän tilanteeseen tuo nyt Demokraatin viime viikolla uutisoima tieto, jonka mukaan perustuslakivaliokunta alkaa selvittää eduskunnan tiedonsaantioikeutta.
Tässä yhteydessä esiin saattaa nousta myös apulaisoikeuskanslerin taannoinen päätös. Tämän päätöksen takana oleva kiista taasen juontaa Juha Sipilän (kesk.) hallituksen aikoihin hallituksen sote- ja maakuntauudistuksen valmisteluun. Eduskunnassa oli syntynyt käsitys, että valtiovarainministeriö ei toimittanut kaikkia tietoja, joita eduskunta tarvitsi ja sosiaali- ja terveysvaliokunta oli pyytänyt.
Viestien vastaanottajana oli valtiovarainministeriön hallintopolitiikan alivaltiosihteeri Päivi Nerg, joka ei ollut Helsingin Sanomien uutisen mukaan viestien perusteella puuttunut ongelmaan. Nerg oli valtiovarainministeriössä keskeisessä asemassa maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelussa. Nerg kiisti jyrkästi, että virkamiehet olisivat tarkoituksellisesti jättäneet asioita kertomatta eduskunnalle.
Nyt siis apulaisoikeuskanslerin päätös on se, että valtiovarainministeriön virkamiehet eivät ole jättäneet kertomatta uudistuksesta merkityksellisiä ja olennaisia tietoja eduskunnalle. Kritiikkiäkin apulaisoikeuskansleri tosin antoi.
Lisää aiheesta
Pöystiltä ei kantaa yksittäiseen asiaan.
Apulaisoikeuskanslerin ratkaisu on saanut raskaita moitteita niin eduskunnan virkamiehiltä kuin valtiosääntöasiantuntijoilta. Nyt kysytäänkin, nouseeko asia esiin, kun perustuslakivaliokunta alkaa käsitellä eduskunnan tiedonsaantioikeutta.
Puhemies Matti Vanhanen (kesk.) taasen on puhunut apulaisoikeuskanslerin päätöksen ”nollaamisesta” silloin, kun eduskunta aikanaan käsittelee oikeuskanslerin kertomusta.
Vanhanen painottaa, että lähtökohta on se, että eduskunnalla on oikeus saada ne tiedot, joita se tarvitsee lainsäädäntötyössään.
– Tämä ristiriita on tässä hämmentävä. Tämä täytyy jollain tapaa nollata, hän sanoi Demokraatille.
Keskeisin kysymys kuuluu, jos apulaisoikeuskanslerin päätös nousee perustuslakivaliokunnassa uudelleenarvioitavaksi, voidaanko Nergin nimittämisestä päättää juuri nyt.
Ilmeisesti näin voidaan tehdä, koska nimittäminen on listalla ja näin ollen on pääteltävissä, että oikeuskansleri Tuomas Pöysti ei ole listaa tarkastaessaan asiaan puuttunut. Oikeuskansleri valvoo valtioneuvoston virkantointen laillisuutta.
Kun Demokraatti tavoitti Tuomas Pöystin puoliltapäivin, hän ei ottanut kantaa tai kertonut millään tavoin mitä virkanimityksessä on tapahtumassa.
– En ota mitään kantaa yksittäiseen tarkastelussa olevaan asiaan tässä vaiheessa, hän sanoi.
Yleisellä tasolla Pöysti painotti eduskunnan tiedonsaantioikeutta ja sitä että eduskunnan on saatava kaikki tarvitsemansa tiedot.
Oikeuskansleri Tuomas Pöysti työskenteli aikaisemmin valtionvarainministeriön hallintopolitiikan alivaltiosihteerinä ja sitä ennen sosiaali- ja terveysministeriössä alivaltiosihteerinä sote-uudistuksen projektijohtajana.
Ojala-Niemelä ei ennakoi, mitä nousee esiin.
Nouseeko sitten apulaisoikeuskanslerin tapaus ja sitä kautta Päivi Nergin toiminta perustuslakivaliokunnan käsittelyyn eduskunnan tiedonsaantioikeutta selvitettäessä?
Kun perustuslakivaliokunta nosti eduskunnan tiedonsaantioikeuden kokouksessaan esiin viime viikolla, sen pöytäkirjaan kirjattiin:
Keskusteltiin tarpeesta aloittaa valiokunnan omana asiana selvitys perustuslain eri säännöksissä turvatun eduskunnan kattavan tiedonsaantioikeuden perustuslainmukaisesta toteutumisesta.
Eduskunnan perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Johanna Ojala-Niemelä (sd.) sanoo Demokraatille tänään, että hänen on ennakolta vaikea tietää, mitä selvityksessä nousee esille.
– Kun puhutaan laajasti eduskunnan tiedonsaantioikeudesta ja sen turvaamisesta, näkee, mitä se sitten poikii.
Ojala-Niemelän mukaan nimenomainen apulaisoikeuskanslerin päätös ei ollut valiokunnan keskusteluissa esillä, kun kirjauksesta päätettiin.
– Vaikea on ennakoida, paljon mahdollista, että tämä sote-kysymys, myös EU-asioita ja valmiuslain aktivointiin liittyen nousee esiin, Ojala-Niemelä pohtii.
Eduskunnassa on koettu, ettei tieto ole kulkenut tarpeeksi myöskään sinne hallituksesta esimerkiksi tietyistä EU-asioista tai valmiuslaeista päätettäessä.
Ojala-Niemelä ei siis lähde ennakoimaan perustuslakivaliokunnassa käsiteltävien asioiden listaa.
Kun asiaa aikanaan käsitellään ja asiantuntijoita kuullaan, lienee kuitenkin oletettavaa, että apulaisoikeuskanslerin päätökseen pettyneet valtiosääntöoikeuden asiantuntijat nostavat asian pöydälle.
Viljanen painottaa selvityksen yleisluontoisuutta.
Turun yliopiston valtiosääntöoikeuden professori Veli-Pekka Viljanen on kritisoinut aiemmin apulaisoikeuskanslerin ratkaisua kommentoidessaan eduskunnan tiedonsaantioikeutta.
Hän korostaa Demokraatille, ettei ota yksittäiseen nimitysasiaan kantaa.
Viljanen kiinnittää kuitenkin huomiota siihen, että perustuslakivaliokunnan kirjaus tiedonsaantioikeuden selvittämisestä on varsin yleinen.
– Tietysti perustuslakivaliokunnan asettama formulaatio mahdollistaa laajemmin asian selvittämisen, miten valtioneuvosto ylipäänsä on toiminut. Siellä varmaan nyt kootaan tietotarpeita ja mahdollisia eri vaiheessa olleita ongelmia, Viljanen sanoo.
– Jos olisi kysymys tilanteesta, jossa hyvin nimenomaisesti kohdennettaisiin tutkinta nimenomaan tähän tapaukseen (tiedonsaantioikeus sote-asioista, jota apulaisoikeuskansleri tutki), olisi varmaan järkevä odottaa (nimitystä). Tai jos olisi selkeä väärinkäytös, tilanne olisi toinen, mutta perustuslakivaliokunnassa se oli muotoiltu yleiseksi eduskunnan tiedonsaantioikeutta koskevaksi kysymykseksi, Viljanen sanoo.
Julkisoikeuden apulaisprofessori Pauli Rautiainen sanoo hänkin, että perustuslakivaliokunnan kirjaus on yleinen. Julkisen keskustelun perusteella Rautiainen kuitenkin tekee johtopäätöksen, että perustuslakivaliokunnan selvitys liittyy ”aivan erityisesti myös siihen Sipilän soten viimeiseen viikkoon ja sitä kautta apulaisoikeuskanslerin päätökseen”.
– Kun perustuslakivaliokunta on todennut, että se käsittelee eduskunnan tiedonsaantioikeutta, se viittaa oikeastaan vielä suoremmin Sipilän soten viime viikkojen tapahtumiin kuin yksinomaan apulaisoikeuskanslerin ratkaisuun. Eduskunnan virkamiehet ovat aika suoran tuoneet ilmi, että heidän käsityksensä mukaan viimeisen viikon tapahtumat eivät ole tulleet riittävästi ratkotuksi, Rautiainen toteaa.
– Minähän olen se apulaisoikeuskanslerin päätöksessä mainittu valtiosääntöoikeuden asiantuntija, joka on ollut läsnä 7.3.2019 pidetyssä sosiaali- ja terveysvaliokunnan kokouksessa. Sitä kautta oma näkemykseni on yhtenevä eduskunnan virkamiesten kanssa siitä, että valtiovarainministeriön virkamiehet eivät ole kuvanneet sen viimeisen viikon tapahtumia sillä tavalla kuin minä itse ja eduskunnan virkamiehet ovat kokeneet, että ne ovat suljettujen ovien takana tapahtuneet.
– Jos katsomme materiaaleja, jotka ovat apulaisoikeuskanslerin päätöksen taustalla, sen taustalla olevissa valtiovarainministeriön vastauksessa tuodaan esiin seikkoja, joita apulaisoikeuskansleri ei ole asianmukaisesti huomioinut ratkaisussaan. Sitä kautta varmaan voi sanoa, että on erittäin tärkeää eduskunnan aseman kannalta, että asiat ratkotaan asianmukaisesti, Rautiainen sanoo.
Kovia syytöksiä.
Olennainen kysymys on Rautiaisen mielestä se, mistä 210 miljoonassa eurossa on kyse. Apulaisoikeuskanslerin ratkaisemassa asiassa oli kyse 210 miljoonasta eurosta, josta valtiovarainministeriö ei eduskunnan kanslian mielestä kertonut asianmukaisesti.
Huolimatta apulaisoikeuskanslerin ratkaisusta, Rautiaisen oma käsitys on edelleen se, että valtiovaraiministeriö olisi pimittänyt eduskunnalta tiedot tästä summasta.
– Maakuntien rahoitusta tarkemmin tunteva tietää, että pimittäessään 210 miljoonan euron tiedon, he pimittivät informaation, joka liittyy maakuntien rahoituksen laskentaan. Se on informaatio joka on osa yhtä monimutkaista laskentakaavaa. Se lasku on kertolasku, siihen syötettiin tältä osin vääriä tietoja. Mitä tästä seurasi? Siitä seuraa se, että keskustan ydinkannatusalueille olisi virrannut liikaa rahaa, joka olisi oikeasti kuulunut muille maakunnille.
Rautiainen esittää tässä yhteydessä varsin raskaita syytöksiä, joita siis asiaa nimenomaisesti tutkinut apulaisoikeuskansleri ei ratkaisussaan ole vahvistanut.
– Pimittämällä 210 miljoonaa euroa valtiovarainministeriö manipuloi laskukaavaa niin, että sen laskukaavan kautta olisi virrannut keskustan ydinkannatusalueella oleville maakunnille sellaista rahaa, joka sinne ei olisi kuulunut. Tämän rahan suuruus ei ole 210 miljoonaa euroa, koska se 210 miljoonan euron virhe möyhiintyy laskukaavassa. Tämä on homman juju. Siinä on nähdäkseni suuri ero myöskin, jäsennämmekö me tätä asiaa siinä kehyksessä, että jätettiin kertomatta 210 miljoonaa euroa vai siinä kehyksessä, että näiden toimijoiden johdolla maakuntien rahoitusta koskevaa rahoituskaavaa manipuloitiin keskustan ydinkannatusalueelle kuuluvien maakuntien hyödyksi. Se on varsinkin tässä käsillä olevassa nimitystilanteessa erilaisen tulkintakehyksen antama asia.
“Virkanimitykselle ei ole loppuun asti vietyä oikeudellista estettä.”
Rautiaisen kanta on, että valtioneuvoston pitäisi keskeyttää Nergin nimittäminen valtiovarainministeriön kansliapäälliköksi.
– Jos otamme huomioon tekijät, joita äsken toin esiin ja perustuslakivaliokunta on ilmaissut, että se on aikeissa selvittää näitä asioita, terveessä oikeusvaltiossa sen pitäisi keskeyttää epäilyn ytimessä olevan henkilön nimittämisen keskeiseen kansliapäällikön virkaan, Rautiainen sanoo kantanaan.
Rautiainen sanoo, että hänen mukaansa asia pitäisi selvittää kunnolla eikä sen pitäisi välttämättä tapahtua julkisuudessa.
– Minun nähdäkseni on valitettavaa että apulaisoikeuskansleri ei tätä selvitystä loppuun vienyt.
Rautiainen puhuu ”asianmukaisista selvitysmekanismeista”. Mitä hän tarkoittaa? Hän sanoo viittaavansa esimerkiksi poliisitutkintaan.
– En tiedä, onko sellaista ollut vireillä. Apulaisoikeuskanslerilla olisi ollut mahdollista tutkia tätä asiaa joiltain osin kuitenkin samalla kunnioittaen eduskunnan integriteettiä. Nyt kun tutkintaa ei ole tältä osin laajasti suoritettu, pallo on siirtynyt eduskunnalle, Rautiainen sanoo ja toteaa, että eduskunta voi esimerkiksi suorittaa apulaisoikeuskanslerin virkatoimien tutkinnan tai selvittää asiaa silloin, kun eduskunta käsittelee oikeuskanslerin vuosikertomusta.
– Minun nähdäkseni on selvää, että tällaisessa tilanteessa ei pitäisi ryhtyä sellaiseen virkanimitykseen, jotka koskevat tutkinnan ydintä. Se missä määrin, tämä on oikeudellinen kysymys ja missä määrin ei, on tietysti veteenpiirretty viiva. On varmaankin mahdollista ajatella, että virkanimitykselle ei ole loppuun asti vietyä oikeudellista estettä, mutta jos asiaa tarkastellaan laajemmin poliittisen kulttuurin ja oikeusvaltiollisuuden näkökulmasta, niiden näkökulmasta toimijoiden pitäisi pidättäytyä tekemästä ratkaisuja.
Päivi Nerg ei kommentoinut Demokraatille asiaa.
Uutista korjattu kello 15.46. Turun yliopiston valtiosääntöoikeuden professori Veli-Pekka Viljanen on kritisoinut aiemmin apulaisoikeuskanslerin ratkaisua. Aiemmin luki virheellisesti, että on puolustanut.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.