EU:n sisäministerikokoukseen ensimmäisenä työpäivänään osallistunut Maria Ohisalo (vihr.) kertoo, ettei hallitus ole vielä keskustellut asiasta tai aikataulusta, jolla päätös tehdään.

– Tietysti lähtökohta on, että lasten oikeudet toteutuvat, Ohisalo sanoi Luxemburgissa toimittajille.
Ruotsi on auttanut kotiin seitsemän orpolasta ja Norja viisi.

Yle kertoi toukokuussa, että syyrialaisleirillä on 11 suomalaista naista ja 33 lasta. Ylen toimittaja tapasi al-Holin leirillä viisi naista, jotka kaikki kertoivat haluavansa palata lastensa kanssa Suomeen.

Sen sijaan lasten saamista viranomaisten huostaan on selvitetty. Päätöksiä odotetaan nyt uudelta hallitukselta.

Ruotsin sisäministeri Mikael Damberg kertoi toimittajille, että EU-maiden joukossa on vahvaa poliittista tahtoa viedä asiaa eteenpäin. Tuomioistuinta koskevat yksityiskohdat ovat hänen mukaansa vielä auki ja keskustelu jatkuu.

– Meillä on moraalinen velvollisuus selvittää vaihtoehtoja.

Jalkapantoja ei mainita hallitusohjelmassa

Sisäministerien odotettiin sopivan perjantaina omalta osaltaan kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden palautuksen tehostamisesta.

Direktiivin mukaan palautettava voitaisiin lähettää viime kädessä johonkin toiseen turvalliseen kolmanteen maahan, jos palautus kotimaahan ei onnistu.

Kolmannen maan kansalainen velvoitettaisiin tekemään yhteistyötä, ja hänet voitaisiin myös ottaa kiinni, jos hän aiheuttaa riskin turvallisuudelle.

Suomessa keskustelua on käyty palautettavien ihmisten valvonnasta. Helsingin Sanomat kertoi viime viikolla, että Rinteen hallitus olisi mahdollistamassa jalkapantojen käytön kielteisen päätöksen saaneille turvapaikanhakijoille.

Onko asia etenemässä?

– Tätähän sanana ei missään hallitusohjelmassa erikseen esimerkiksi lue. Siellä puhutaan teknisestä valvonnasta, ja se voi tarkoittaa esimerkiksi puhelimella tapahtuvaa valvontaa ja muita teknisiä sovelluksia, Ohisalo vastaa.

Jo seuraavassa EU:n sisäministerien kokouksessa Ohisalo on johtamassa puhetta, koska Suomi aloittaa EU:n vaihtuvana puheenjohtajamaana heinäkuun alussa.

Ohisalon mukaan Suomi voi toimia vaikeissa maahanmuuttokysymyksissä rauhanrakentajana ja yrittää luoda yhteisen tekemisen henkeä.

– Euroopassa tietysti jonkin verran löytyy jakolinjoja siinä, miten turvapaikka- ja laajemmin turvallisuuskysymyksiin suhtaudutaan. Me olemme siinä rauhan rakentajina.

STT–ANNIINA LUOTONEN