EK:n alaiset työnantajaliitot ovat Teollisuusliiton ja Teknologiateollisuuden lokakuun lopussa syntyneen sopimuksen mukaisesti koordinoineet palkankorotuskaton vuositasolla 1,6 prosenttiin. PAM ja JHL toivovat mieluummin euromääräistä korotusta.

– Teollisuuden 1,6 prosenttia on meillä 35 euroa ja teollisuudessa 45 euroa. Työnantajan pitäisi ymmärtää, ettei se sellaisenaan voi riittää, maanantaina neuvottelunsa aloittaneen PAMin puheenjohtaja Ann Selin sanoo.

JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine muistuttaa, että JHL ja PAM tekivät keväällä SAK:n edustajistoon aloitteen palkkatasa-arvosta.

– Ei voi olla niin, että EK:n koordinaatiolla rakennetaan vahvempaa palkkaeriytymistä, Niemi-Laine sanoo.

Selin kutsuu työnantajaliittojen koordinaatiota jumiutuneeksi.

– Törmäsimme tähän jo neuvotteluissa viime vuoden puolella. Nyt pitäisi muistaa, että työnantajapuoli on itse halunnut liittokierrosta ja perustellut sitä toimialakohtaisilla eroilla.

– Toivoisin logiikkaa. Se, että asetetaan selvät maksimit yhdessä, kuulostaa enemmän keskitetyltä kuin liittokohtaiselta sopimiselta, Selin toteaa.

Ann Selin.

Julkisella puolella puhuttavat myös kikyn yhteydessä sovitut lomarahanleikkaukset. Niemi-Laineen mukaan leikkaus on vaikuttanut ostovoimaan kuntapuolella – 1,2 prosenttia ja valtiopuolella – 1,1 prosenttia, kun yksityisellä puolella ollaan tilastokeskuksen mukaan ostovoiman suhteen plussan puolella.

– Olemme lomarahaleikkausten vuoksi lähteneet siitä, että haluamme yleiskorotuksen, emme paikallista erää, jota pöydässä on tarjottu, Niemi-Laine sanoo.

Koska käynnissä on liittokierros, mies- ja naisvaltaisten alojen palkkaeroja ei voida tasoittaa keskitetyn sopimisen piiristä tutuilla matalapalkkaerillä, vaan neuvottelut keskittyvät palkankorotuksiin.

Niemi-Laine kokee, että teollisuusalojen johdolla käydyllä kierroksella halutaan korostaa vientialojen merkitystä suhteessa naisvaltaiseen julkiseen sektoriin.

– On unohdettu, että julkinen sektori mahdollistaa vientialojen riskinottokyvyn. Sen, että vienti voi tuotteistaa vahvalla julkisella tuel­­la. Viennin menestys tulee julkisten palveluiden kautta mutta myös julkisilla tuilla. Toivoisin suunnattoman paljon, ettei EK:n johdolla rakennettaisi maailmaa, jossa ei ymmärretä julkisen sektorin peruskivirakennelmaa viennin osalta.

Niemi-Laineen mukaan naisvaltaisilla aloilla ollaan huolissaan myös laajemmin naisten asemasta yhteiskunnassa. Hän kertoo itsekin pohtineensa, ollaanko naisista tekemässä pikkuhiljaa toisen luokan kansalaisia.

– Tällaisia oloja tulee hyvin vahvasti, että vuorineuvokset vievät naiset saunan taa. Onko tasa-arvon Suomi myytti, vai ollaanko sitä oikea­sti tekemässä?

Hän puhuisi palkkatasa-arvosta mieluummin koko yhteiskunnan tasolla, ei pelkästään naisvaltaisen julkisen sektorin asiana ja perää Juha Sipilän (kesk.) hallitukselta sosiaa­li- ja terveydenhuollon uudistusta koskevaa sukupuolivaikutusten arviointia (suva).

– Suvausta on vaadittu soten osalta, mutta sellaista ei ole tehty. Sote tulee lisäämään entisestään naisvaltaisen alan pätkittymistä, silputtumista ja matalapalkkaistumista. Naisvaltaisilla ammatiliitoilla on asiasta huoli.

Niemi-Laineen mukaan Teollisuusliitolla on nyt paikka näyttää yhdessä julkisen sektorin kanssa SAK:n voima työmarkkinoilla.

– En lähde siihen maailmaan, että ay-liike olisi menettänyt pelin. SAK:ta rakennetaan nyt uudesta lähtötilanteesta, ja perustehtävä pitää löytyä yhteistyöllä. Lähdimme solidaarisesti tukemaan, kun teknologia- ja metsäteollisuus neuvottelivat, että työnantajan esittämä nolla ei kelpaa.

Palkkatasa-arvoa ja solidaarisuutta pitää lobata.