Tilanne on erityisen vaikea rakentamisen ja kaupan aloilla. Pk-yritysten maksuvaikeudet ovat kuitenkin selvästi vähentyneet, mutta investoinnit ja työllistäminen seisovat edelleen.

Yhtä moni pk-yritys odottaa taloustilanteen paranevan kuin heikkenevän.

– Suomen talouden kehitys riippuu pitkälti yksityisen kulutuksen elpymisestä sekä vientimarkkinoidemme kasvusta. Molempiin liittyy edelleen epävarmuutta ja etenemistä seurataan varovaisen toiveikkain mielin. On huolestuttavaa, että rahoituksen saatavuuden vaikeutuminen yhä haittaa yritysten hankkeiden toteutumista, sanoo elinkeinoministeri Sakari Puisto (ps.) ministeriön tiedotteessa.

Pk-yritysten suhdannepohja lienee takanapäin, mutta yritysten rahoituksen saatavuudessa on edelleen merkittäviä haasteita. Nyt 38 prosenttia rahoitusta tarvinneista yrityksistä ilmoitti, ettei ole saanut tai hakenut rahoitusta tarpeesta huolimatta.

– Tämä viesti on syytä ottaa vakavasti. Jos yritykset eivät saa rahoitusta tai kokevat, että hakeminen on liian vaikeaa, rahoitusmarkkina ei tue riittävästi Suomen talouden kasvua. Helpotamme osaltamme pienimpien ja aloittavien yritysten tilannetta mikroyrityslainalla, ja näyttää siltä, että myös pankit ja muut rahoittajat ovat lisäämässä yritysrahoitusta.

– Samaan aikaan täysin velattomien yritysten määrä on kasvanut, mikä kertoo, ettei investointeja ole viety eteenpäin. Ulkoinen rahoitus on työkalu kasvuun, kommentoi Finnveran liiketoimintajohtaja Juha Ketola.

Finnveraa vaaditaan yhä usein yritysten pankkilainojen takaajaksi. Barometri osoittaa, että voimakkaasti kasvuhakuisilla pk-yrityksillä peräti 58 prosentilla pankkirahoituksen saaminen edellytti Finnveran takausta. Vaikka rahoituksen saanti on heikentynyt viime vuosina, kehitys näyttää tasaantuneen.

– Hyvä uutinen on, että monilla yrityksillä on taloudellisen tilanteensa puolesta hyvä hetki tehdä investointeja. Korkotaso ja inflaatio ovat vakaat, työvoimaa on saatavilla ja viennin tilauskirjat kasvussa, joten kotimaista ja kansainvälistä kysyntää on, Ketola näkee.

YRITYSTEN investointihalukkuus on pysynyt vaatimattomana. Kaikilla päätoimialoilla on enemmän investointeja vähentäviä yrityksiä kuin niitä, joilla investointien odotetaan lisääntyvän.

Epävarmuudesta huolimatta pk-yritysten rekrytointiaikeet eivät ole juuri vähentyneet syksyn barometriin verrattuna. Pk-yrityksistä 14 prosenttia aikoo lisätä henkilökuntansa määrää, kun 12 prosenttia ennakoi vähentävän sitä.

Suurin joukko, 74 prosenttia pk-yrityksistä, aikoo säilyttää nykyisen henkilöstönsä.

– Työllisyyden laaja-alaista toipumista joudutaan odottamaan vuoden 2026 loppupuolelle. Pk-yritykset ovat ymmärrettävästi varovaisia palkkaamaan uusia tekijöitä ennen kasvun ja kysynnän selvää käännettä, sanoo Suomen Yrittäjien johtava ekonomisti Petri Malinen.

PK-YRITYSTEN kasvuhakuisuus on laskenut pitkään, mutta ministeriön mukaan kasvuhakuisuus on kääntynyt lievään nousuun. Yli 40 prosenttia pk-yrityksistä on joko voimakkaasti tai mahdollisuuksien mukaan kasvuhakuisia.

Lupaavasta kohenemisesta huolimatta kasvuhakuisuus on edelleen pitkän aikavälin tasoon verrattuna vaatimatonta.

Tiedotteen mukaan myönteistä on, että nuorten, vuoden 2019 jälkeen perustettujen pk-yritysten tulevaisuuden näkymät ovat säilyneet vahvoina.

-Kasvuhakuisten yritysten määrän kääntyminen kasvuun on kauan odotettu tulos. Suomi tarvitsee lisää kasvuhakuisuutta ja uudistuksia, jotka rohkaisevat yhä useampaa yrittäjää ottamaan riskiä ja kasvuaskeleita, sanoo Malinen.

TEKOÄLYN sekä muiden digitaalisten palveluiden ja työkalujen käyttöönotto on barometrin mukaan kiihtynyt. Lähes puolet pk-yrityksistä kokee tekoälyn käytön yrityksen toiminnan kannalta aiheellisena nyt tai seuraavan vuoden aikana. Viime vuonna samoin koki joka kolmas pk-yritys.

Hieman yli neljännes pk-yrityksistä kertoo käyttävänsä tekoälyä säännöllisesti ja yli kolmannes satunnaisesti. Barometrin tulosten perusteella tiedon tai osaamisen puute hidastaa tekoälyn käyttöönottoa

Pk-yritysbarometrin kyselyyn vastasi tällä kertaa noin 4 400 yritystä. Vastausaika oli joulukuun 2025 puolivälistä tammikuun 2026 puoliväliin. Sen julkistavat kaksi kertaa vuodessa Suomen Yrittäjät, Finnvera ja työ- ja elinkeinoministeriö.