Palkittu politiikan aikakauslehti
41€/4kk

Politiikka

Biden on puhunut demokratioiden liitosta, onko se Suomelle uhka vai mahdollisuus? – näin presidentti Niinistö avasi asiaa

LEHTIKUVA / AFP Andrew Caballero-Reynolds
Yhdysvaltain tuore presidentti Joe Biden.

Yhdysvaltain presidentti Joe Biden on aiemmin luvannut, että ensimmäisen presidenttivuotensa aikana hän isännöi ja järjestää maailmanlaajuisen huippukokouksen. Sen tarkoitus olisi uudistaa vapaan maailman valtioiden eli käytännössä demokratioiden henkeä ja yhteisiä tavoitteita.

Johannes Ijäs

Demokraatti

Puhe on ollut demokratioiden liitosta.

– Sillä tarkoitettaisiin jotain sellaista, josta me olemme vanhan perinteen mukaan käyttäneet vähän harhaanjohtavaakin läntistä maailmaa koskevaa nimitystä. Eli niitä maita, jotka ovat ottaneet käyttöönsä läntisen demokratian periaatteet. Ja sellaisia maitahan on paljon Aasiassa. Näin ollen tämä tulee olemaan mielenkiintoinen keskustelu seurata, miten tällainen demokratioiden liitto -ajattelu mahdollisesti etenee, Niinistö sanoi jo marraskuussa.

Asia on puhuttanut jonkin verran Suomessa.

SDP:n europarlamentaarikko Eero Heinäluoma totesi marraskuussa Demokraatissa, että Bidenin iso ratkaisu on, lähteekö hän edistämään tällaista uutta järjestöä.

– Tällainen demokratioiden liitto olisi tietysti suoranainen haastaja YK:lle ja mullistaisi maailman järjestystä periaatteellisella tavalla. Uusien maailmanorganisaatioiden perustaminen toisi myös epävakautta kansainväliseen järjestelmään, joten on mielenkiintoista nähdä, lähteekö Biden käytännössä edistämään näin perustavaa laatua olevia muutoksia, Heinäluoma pohti.

Kun tasavallan presidentti Sauli Niinistö tapasi tänään politiikan toimittajia Politiikan toimittajat ry:n etätapaamisessa, kysymys demokratioiden liitosta nousi jälleen median toimesta esiin. Niinistö huomautti aluksi, että vastaavanlaista ajattelua kuin Bidenillä on myös Euroopan unionin sisällä.

Hankkeen hyvää tarkoitusperää Niinistö ei kyseenalaistanut vaan katsoo, että ajatuksena on ollut vahvista monenkeskistä yhteistyötä. Hän kuitenkin vertaili demokratioiden liitto -ajatusta ja YK:ta toisiinsa:

– Törmätään kyllä kysymykseen, kuuluisivatko siihen demokratioiden liittoon ne maat, jotka ehkä eniten kaipaavat juuri YK:ssa esiin tulevia yhteisiä näkemyksiä. Tällainen kysymys varmasti voidaan esittää. Toinen kysymys on todellakin vähän sen tyyppinen, mitä ilmeisesti sitten Eero Heinäluoma tarkoittaa. Se on se, syntyykö siinä eriytymistä. Siis johtaako tämä sinänsä hyvää tarkoittava yhteinen esitys kuitenkin siihen, että maailmassa tapahtuu eriytymistä. Silloin tietenkin voi olla lähellä se, että tulee jotain muitakin liittoja joidenkin muitten toimesta, jolloin blokkiutuminenkin voi olla lähellä, Niinistö pohti.

Niinistö näkeekin YK:n roolin vahvistamisen kaikkein tärkeimpänä.

– Mutta hyvä tietysti, että samanmieliset keskustelevat keskenään ja yrittävät sitten, jos hyvällä asialla ovat, saada näkemyksiä sinne YK:n pöytään, Niinistö päätti.

Kun demokratioiden liitosta on käyty keskustelua, on nostettu myös esiin ajatusta, että sitä kautta Eurooppa joutuisi valitsemaan puoltaan suhteessa Kiinaan ja USA:han.

Hyvä ne on katsoa läpi, onko turhaa päällekkäisyyttä.”

Puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) kommentoi Suomen monipuolistunutta puolustusyhteistyötä Paasikivi-seuran kokouksessa toissapäivänä.

– Olemme allekirjoittaneet lukuisia yhteistyö- tai aiejulistuksia kahdenvälisesti tai monenvälisesti viime vuosien aikana. Nyt näyttää siltä, ettei merkittävää lisätarvetta ole enää olemassa. Voimme keskittyä yhteistyön konkreettisten hyötyjen saamiseen, Kaikkonen totesi.

Kaikkosen mukaan jatkossa arvioidaan tarkasti, mitkä näistä järjestelyistä tuottavat hyötyjä.

– Euroopassa on nyt niin monta eri puolustusyhteistyöfoorumia, että tämä puolustusyhteistyön kudelma vaikuttaa aika hajanaiselta. Voisi olla eduksi, että tämä eurooppalaisen puolustusyhteistyön rakennelma virtaviivaistuisi tulevina vuosina – voisimme keskittyä erilaisten kokoonpanojen sijaan enemmän itse asiaan, Kaikkonen muotoili.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö muistutti Politiikan toimittajien etätapaamisessa, että useat Suomen puolustukselliset yhteistyösopimukset ovat pitkälti julistuksellisia.

– Joka ei ollenkaan kyllä tarkoita sitä, että ne olisivat tarpeettomia. Tietynlaista yhteistä henkeä ne vähintään kuvaavat. Mutta sitten on todellakin kiinteämpiä rakenteita. Hyvä ne on katsoa läpi, onko turhaa päällekkäisyyttä. Täytyy kuitenkin muistaa, että eurooppalaiset suurimmat maatkin, Iso-Britannia, Ranska, vahvemmat turvallisuusmaat haluavat ehkä luoda myöskin tietyllä tavalla itse johtamiaan rakenteita. Niissä sitten muut voivat olla mukana. Silloin tietysti pienemmät pyrkivät olemaan mahdollisimman hyvin esillä ja kattavasti.

Kaikkonen tarkasteli Paasikivi-seurassa myös kyberturvallisuutta ja nimenomaan puolustushallinnon näkökulmasta. Hänen mukaansa viranomaisvastuut ovat hajallaan eikä kokonaiskoordinaatio ole riittävällä tasolla.

– Sotilastermein ilmaistuna, olemme jatkuvassa ”taistelukosketuksessa” – vaikka käynnissä ei olekaan varsinaista ”kybersotaa”, puolustusministeri kuvasi.

Ministerin mukaan puolustushallinnolle on kyettävä rakentamaan riittävät työkalut kyberpuolustuksen turvaamiseksi.

Niinistöltä kysyttiin, onko kyberpuolustuksemme retuperällä?

Hän vastasi kiinnittäneensä huomiota taannoiseen Ruotsin entisen ulkoministerin Carl Bildtin puheenvuoroon.  Niinistö yhtyi Bildtin näkemykseen, jonka mukaan varsinaisen sotilaallisen uhan ohi on täyttä höyryä menossa loppujen lopuksi yhtä vaarallinen kyber- ja hybridikonfliktien uhka.

Niinistö piti Kaikkosen näkemyksiä kyberturvallisuudesta perusteltuina.

– Varsin moni ministeriökin ja virasto on jollain tavalla tekemisissä kyberasioiden kanssa. Ei ole ainakaan haitaksi, jos käydään läpi se, että onko siihen tiivis selkeä ote, jossa hallitaan koko kenttää paremmin.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Palkittu politiikan aikakauslehti
41€/4kk

Toimituksen valinta

Johannes Ijäs

Politiikka
4.3.2021
Vaalijohtaja: Tiedot vaalivirkailijoiden saamisesta rohkaisevia – terveysasioiden ohella puolueet ja ehdokkaat joutuvat pohtimaan myös taloutta
Lue lisää

Luetuimmat

Uusimmat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

va. päätoimittaja: Rane Aunimo
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

Tf. chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE